Oripääläinen Jari Mäkilä katselee suomalaista elintarviketuotantoa omaa sikalaa laajemmasta vinkkelistä. LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtajana hänellä on vahva näkemys maamme maatalouden tilasta.

”Suomalainen sianliha tuotetaan vastuullisesti. Kotimaisella sialla on esimerkiksi saparo toisin kuin Tanskassa, jossa se katkaistaan, jotta samassa tilassa voidaan kasvattaa enemmän eläimiä. Liian tiiviisti kasvavat siat alkavat purra toistensa saparoita”, Jari Mäkilä kertoo.

Hän pitää eläinten hyvinvointiin panostamista tärkeänä asiana. Jos eläin ei voi hyvin, se ei tuota parhaalla mahdollisella tavalla. Paras lopputulos saavutetaan, kun keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyyn enemmän kuin niiden hoitoon. Kotimaisen lihan etuna Mäkilä pitää myös rehua, jolla se kasvatetaan. Suomessa eläinten ruuassa ei ole antibiootteja. Myöskään salmonellaa ei tarvitse pelätä kotimaisessa lihassa.

"Jos haluaa varmistua ostamansa lihan alkuperästä, kannattaa valita pakkaus, jossa on Laatuvastuu-merkki. Tällöin liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen laatujärjestelmään. Merkki kertoo, että suomalainen sika on elänyt paremman elämän kuin tuontipossu”, Mäkilä perustelee.

Suomalainen kuluttaa ruokaan tänään tuloistaan vähemmän kuin koskaan aikaisemmin vain 11,4 prosenttia. Sikaa lihana ostoskoriin päätyy vain keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Suurin osa sianlihasta syödään lihavalmisteina kuten makkarana. Mäkilä pelkää, että Suomessa ollaan menossa Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa vain puolet syödystä lihasta on kotimaista. Moni kuluttaja luulee ostavansa ja syövänsä kotimaista lihaa, mutta toisin on, koska lihavalmisteissa ei alkuperämaamerkintää vaadita. Vain lihassa tämä pitää olla.

Suomen tehokkaimpia sikatiloja

Suomalainen lihantuottaja joutuu kilpailemaan korkeammilla tuotantokustannuksilla tanskalaista halpaa lihaa vastaan. Mäkilä kertoo, että Suomessa on esimerkiksi muuta maailmaa huomattavasti tarkemmat järjestelmät, joissa ylläpidetään eläinten tietoja. Tämä tuo turvallisuutta, mutta myös kustannuksia.

”Kun suomalainen lainsäädäntö nostaa ruuan tuotantokustannuksia ja eurooppalainen kilpailu polkee hintaa alas, on tuotantoa tehostettava. Kotimainen siantuotanto on todella alamaissa, mutta pohjaa ei mielestäni ole vielä nähty”, Mäkilä pelkää.

Mäkilän tila on yksi suomen tehokkaimmin toimivista sikatiloista. Tilalla elää 700 emakkoa, jotka tuottavat vuodessa yli 20 000 porsasta. Lihasikoja on kasvamassa kerraallaan 1 500. Vuosittain teuraaksi lähtee 4 000 eläintä. Tilalla tuotetaan vuosittain 6 000 ensikkoporsasta, joista kasvaa emakkoja.

Omin voimin Mäkilän tilan tuottavuutta ei ole saatu tasolle, jolla se tänään on. Apua on saatu Hollannista asti.

”Meillä kuten muillakin suurilla suomalaisilla sikatiloilla on käynyt vuosien ajan konsultti, joka seuraa toimintaamme ja opastaa meitä toiminnan tehostamisessa. Esimerkiksi työntekijöiden työolot pyritään saamaan sellaisiksi, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän. Tärkein oppi on ollut, että kaikki tehdään viimeisen päälle ja kerralla kuntoon. Konsultti on ollut tilamme paras investointi”, Mäkilä sanoo.

Eläinten päivittäisestä hoidosta huolehtii viisi palkattua ukrainalaista työntekijää. Rehu kasvatetaan 255 hehtaarin peltoalalla. Peltotyöt hoituvat pääosin isännän toimesta.

Riskeinä tulipalo ja taudit

”Sikalan omistajan pahin pelko on tulipalo. Jotta tältä vältytään, tulee sähkölaitteet pitää kunnossa. Myös alkusammutuskalustoa tulee olla riittävästi saatavilla. Sikalan vaativiin olosuhteisiin on vaikea löytää toimivaa palovaroitinjärjestelmää. Tuotantorakennuksissa on hälyttimet, jotka ilmoittavat, jos ruokinnassa tai ilmanvaihdossa on häiriö”, Jari Mäkilä kertoo.

Toinen merkittävä uhka sikalassa on bioturvaan liittyvät riskit. Toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeätä estää tautien pääsy sikalaan. Afrikkalainen sikarutto on tiukentanut sikaloiden hygieniaa. Mäkilän tilalla tällä on ollut merkittävät vaikutukset. Kun ukrainalaiset työntekijät käyvät kotimaassaan, heidän tulee olla Suomessa 48 tuntia ennen kuin menevät sikalaan. Tätä ennen he muun muassa saunovat. Muita tauteja torjutaan muun muassa hävittämällä hiiret ja rotat sekä pitämällä linnut poissa sikalasta.

Tärkeä vakuuttava yhteyshenkilö

”Vakuutusyhtiö on yksi ison maatilan tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. On ensiarvoisen tärkeää, että voi luottaa asioiden olevan kunnossa ja korvausten tulevan vahingon tapahduttua. Meillä ei ole kokemusta muusta vakuuttajasta. Tilamme oli vakuutettuna ensin Lähivakuutuksessa ja nyt LähiTapiolassa”, Mäkilä kertoo.

Jouko Tuomisto on hoitanut tilan vakuutusasioita jo vuodesta 1986. Kerran vuodessa istutaan alas käymään läpi vakuutusturva. Mäkilä pitää tärkeimpinä palo- ja keskeytysvakuutusta. Työntekijöiden vakuutukset ovat suurin kuluerä.

LähiTapiolan vahvuus maatilavakuuttajana on Jari Mäkilän mielestä se, että hänellä on henkilö, jolle voi soittaa vakuutus- ja korvausasioissa. Muuten vakuutusyhtiöt ovat hänestä samalla viivalla. Erityisesti maatila-asiakkaat pitävät tärkeänä, että vakuutusyhtiö tuntee asiakkaansa. Isolla tilalla myös vakuutusasioissa merkitsevät suuret asiat. Suurempi paino on esimerkiksi kunnon keskeytysvakuutuksella kuin henkilöauton kaskovakuutuksella.

Teksti: Katariina Anttila
Kuvat: LSO