Yhä useammin saamme kuulla uutisointia eri puolilta mailmaa hirmumyrskyistä, kaatosateista, tulvista, paahtavista helteistä ja pitkistä kuivuusjaksoista. Ilmaston lämpenemisen myötä sääilmiöiden ääriolot ovat hyökänneet entistä painokkaammin. Ja muutosta on voitu jo havaita pienessä Suomessakin. Kasvukautemme on pidennyt niin keväästä kuin syksystäkin.

Välillä kyllä tuntuu, että vuodenajatkin ovat menneet sekaisin. Kun tänä vuonna jo huhtikuussa koettiin miltei hellepäiviä, niin kesäkuun jälkipuoliskolla lumisateet ja viiltävän kylmä pohjoistuuli jopa pysäyttivät kasvukauden. Itä-Suomessa satoi toukokuussa koko kesän normaali sademäärä, kun Pohjanmaalla haikailtiin edes pientä vesikuuroa pölyävään peltoon.

Viljelykasveille suuret / pitkäjaksoiset sääpoikkeamat voivat olla hyvinkin turmiollisia. Kylmyyden ja runsaiden sateiden seurauksena samalle lohkolle tehtiin tänä vuonna kylvöt jopa kolmeen kertaan. Etelä- ja Itä-Suomessa on nyt tuhansia ohrahehtaareita nääntynyt vesisateissa hapenpuutteeseen. Kaikki keväällä kylvettävät kasvit ovat riskialttiita kuorettumiselle, epätasaiselle orastumiselle, kuivuudelle ja tietenkin rankkasateille.

Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa jääräpäisesti aina vaan suositaan kevätkylvöjä. Ja sitten taas valitellaan kuivuutta tai märkyyttä sekä kasvien heikkoa menestymistä. Olisiko jo aika uskoa, että syyskylvöiset kasvit, kuten mm. ruis, syysvehnä ja syysrapsi aina jaksavat paremmin taistella satovuonna sääilmiöiden äärioloja vastaan, ovat sitten ongelmana runsaat sateet tai paahtavat helteet. Syyskasveja viljeltäessä parannetaan myös maan rakennetta ja tasataan työhuippuja erityisesti keväällä. Kotimaisuusomavaraisuuden varmistamiseksi pääpaino tulisi jatkossa olla erityisesti syysrukiin ja syysrapsin pinta-alojen kasvattaminen. Molemmilla kasveilla uusien lajikkeiden ansiosta on saatu sekä sadon määrää että viljelyvarmuutta merkittävästi kohennettua. Vaikka viime talvi oli syyskasveille erityisen haasteellinen, siitäkin huolimatta elokuussa puidaan syysrapsista miltei 5 tonnin hehtaarisatoja.

Syyskasvien viljelyyn siirtyminen tulee aloittaa suunnittelusta. Ei yksin riitä, että kylvetään keväällä aikaista ohraa ja toivotaan / toivotaan, että se saadaan puitua riittävän aikaisin. Jo talvella kylvösuunnitelmiin tulee kirjoittaa v.i.h.e.r.l.a.n.n.o.i.t.u.s.n.u.r.m.i. Suomen saviset pellot ovat jo aivan riittävästi sotkettu suurilla koneilla miltei kasvukunnottomiksi. Apila / sinimailasnurmiseoksilla maan kasvukuntoa kohennetaan merkittävästi ja samalla varmistetaan syyskasveille oikea-aikainen kylvöaika. Ja mikä tärkeintä, tällöin myös kohennetaan kasvinviljelytilan taloudellista tulosta.