Kyösti Arovuori
01.08.14

Kaupan asema on vahvistunut lihamarkkinoilla

Kauppa on onnistunut viime vuosina kasvattamaan osuuttaan lihatuotteiden kuluttajahinnoista. Myös teollisuuden osuus on hieman kasvanut, mutta tuottajan ja verottajan saama osuus on sitä vastoin pienentynyt.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kuluttajatutkimuskeskus ja Pellervon taloustutkimus PTT tutkivat laajasti suomalaisten elintarvikemarkkinoiden toimivuutta, tehokkuutta ja kilpailullisuutta. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa pureuduttiin lihamarkkinoiden tilanteeseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kotimaisen lihasektorin hintarakenteita ja rahavirtojen jakautumisessa tapahtuneita muutoksia vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa kuluttajan tuotteesta maksama hinta jaetaan raaka-aineen hintaan sekä jalostuksen, kaupan ja valtion osuuteen. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan kotimaisen lihaketjun rahavirtoja hyödyntämällä elintarvikkeiden kulutuksen, tuotannon ja ulkomaankaupan bruttomääräisiä tilastoarvoja.

Tulosten perusteella kaupan osuus lihatuotteiden verollisesta kuluttajahinnasta oli vuonna 2008 keskimäärin 28,7 prosenttia. Lihateollisuudella oli 33,6 prosentin osuus ja tuottajilla 23,2 prosentin osuus. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2012, kaupan osuuteen oli kertynyt 2,6 prosenttiyksikön lisäys. Teollisuuden osuus oli kasvanut vajaalla prosenttiyksiköllä.

Elintarviketeollisuuden rahavirtojen tarkastelu tukee hintamarginaalilaskelman tuloksia. Vuosien 2008–2012 välisenä aikana kaupan ja ravintoloiden osuus lihan kulutusmenoista kasvoi noin seitsemän prosenttiyksikköä. Tuonnin osuus kasvoi samassa ajassa hieman yli kaksi prosenttiyksikköä. Kotimaisen maatalouden osuus laski noin prosenttiyksikön. Kotimainen elintarviketeollisuus menetti suhteellisesta asemastaan vajaat neljä prosenttiyksikköä. Arvonlisäveromuutosten kokonaisvaikutuksen seurauksena verojen osuus lihan kulutusmenoista laski yli neljä prosenttiyksikköä.

Syyt kaupan osuuden muita nopeampaan kasvamiseen lihatuotteissa ovat moninaiset. Tutkimuksen tarkasteluvuosien 2008 ja 2012 välille osui useita sisä- ja ulkosyntyisiä Suomen elintarvikemarkkinoita heilauttaneita tekijöitä. Samalla lihan kuluttajahinta nousi Suomessa selvästi nopeammin kuin euromaissa keskimäärin. Eroa hintojen nousuvauhdissa selittävät niin tehdyt palkkaratkaisut, veromuutokset, hintamuutosten erilainen ajoittuminen kuin kaupan ja teollisuuden kotimaiset sopimuskäytännötkin. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena lihan kuluttajahinta oli Suomessa vuonna 2012 keskimäärin 12 prosenttia korkeampi kuin neljä vuotta aiemmin.

Kaupan osuuden kasvamiseen on vaikuttanut myös kaupan omien merkkien lisääntyminen. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että kauppa saa suuremman osan kuluttajahinnasta, mikäli tuote kuuluu sen omiin merkkituotteisiin. Lihatuotteiden tuonnin kasvu ja alhaiset tuontihinnat ovat vaikeuttaneet kotimaisen lihantuotannon ja teollisuuden asemaa kaupan kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Vuosina 2008–2012 lihan kuluttajahinnat nousivat Suomessa selvästi nopeammin kuin euromaissa keskimäärin. Eroa hintojen nousuvauhdissa selittävät niin tehdyt palkkaratkaisut, veromuutokset, hintamuutosten erilainen ajoittuminen kuin kaupan ja teollisuuden kotimaiset sopimuskäytännötkin.

Kaupan osuus kuluttajahinnoista on todennäköisesti saavuttanut lakipisteensä. Tulevina vuosina perinteisellä kaupalla on edessään suuri murros, jossa verkkokaupan kasvu lisää hintakilpailua ja haastaa olemassa olevat toimintatavat.

Peltoniemi, A., Arovuori, K., Niemi, J. ja Pyykkönen, P. 2014. Lihasektorin hintarakenteet. PTT työpapereita 160.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja