Syksy toi tullessaan uusia lajikkeita siemenkauppaan. Niiden luvataan olevan huippusatoisia, laadukkaita, lujakortisia, taudinkestäviä ja niin edelleen. Mutta mistä viljelijä voi tietää pitävätkö nämä väittämät paikkansa?

Verrataanpa tilannetta automaailmaan, jossa toistuvat omat fraasinsa: testivoittaja, luokkansa tilavin, tehokas, turvallinen, huippuvarusteltu, ylellinen ajonautinto jne. Vakiona luvataan vielä sitä ja tätä. Koeajollekin pääsee nähdäkseen pitävätkö mainospuheet paikkansa ja onko uutuus parempi kuin muut vaihtoehdot?

Lajikkeita ei voi koeajaa. Onneksi kuitenkin koeajo on tehty jo ennen lajikkeen markkinoille tuloa. Yksikään uusi lajike ei pääse markkinoille, ellei se tuo jotain parannusta olemassa olevaan valikoimaan. Se on lajikelistalle pääsyn edellytys. Lisäarvo voi olla suurempi sato, parempi taudinkestävyys tai parannus sadon laadussa tai korrenlujuudessa. Uudella lajikkeella on siis mahdollista saavuttaa parempi taloudellinen tulos ilman lisäpanostuksia – tai jopa pienemmin panostuksin.

Viljojen markkinahinnat eivät tällä hetkellä mieltä ylennä. Nykyisillä viljan hinnoilla ja keskisadoilla (3500-3800 kg/ha, ProAgria) viljan tuotanto ei ole kannattavaa. Hintoihin vaikuttaminen on mahdotonta, joten keinoksi jää satotasojen nostaminen. Voi tuntua äkkiseltään vaikealta sekin, mutta verrattaessa keskisatoja ja sitä satopotentiaalia, joka nykylajikkeissa on, kuilu on melkoinen.

Yksi osoitus nykylajikkeiden satopotentiaalista on satoennätykset, joita on saavutettu satokilpailussa. Käytännön maamies –lehden syysviljojen satokisan voittaja tuotti syysvehnästään yli kymppitonnin sadon! Hybridirukiit pärjäsivät kisassa myös erinomaisesti tuottaen kisalohkoilla 8000-9000 kg/ha satoja. Aiempina vuosina myös kevätviljoilla on satokilpailuissa päästy 7000-8000 kilon hehtaarisatoihin. Nämä tulokset kertovat ennen kaikkea lajikkeiden potentiaalista, joka on mahdollista saavuttaa, kun kaikki onnistuu. Väite ”huippusatoisa” ei siis olekaan pelkkää mainospuhetta.

Kuva: Uuteen lajikkeeseen vaihtaminen kannattaa. Esimerkiksi Akseli-kaura, Wolmari-ohra ja Reetta-ruis ovat omissa lajeissaan viljellyimmät lajikkeet tällä hetkellä. Ne ovat 10 % satoisampia kuin vanhemmat vastaavat lajikkeet. Jo esimerkiksi 4000 kg/ha satotasolla 10 %:n sadonlisä tuottaa lajista riippuen nykyisillä viljan hinnoilla (vko 47/2014, VYR ) laskennallisesti noin 45-75 euroa lisätuottoa hehtaarilta.
Lisätuoton lisäksi uusilla lajikkeilla on mahdollista saada kustannussäästöjä paremman taudinkestävyyden ja lujemman korren ansiosta. Viljelyvarmuudella onkin oma merkityksensä riskin hallintakeinona tässä markkinatilanteessa.