Asko Seppänen
20.04.15

Kasvinvuorotuksesta apua perunan laatuongelmiin

Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin tänä keväänä poikkeuksellisen aikaisin helmi-maaliskuun vaihteessa. Viime viikkojen viilenneet säät ovat hieman istutuksia hidastaneet, mutta vieläkin ollaan normaalissa aikataulussa. Odotettavissa on, että toukokuun lopun juhliin kotimaista perunaa on saatavilla.

Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin tänä keväänä poikkeuksellisen aikaisin helmi-maaliskuun vaihteessa. Viime viikkojen viilenneet säät ovat hieman istutuksia hidastaneet, mutta vieläkin ollaan normaalissa aikataulussa. Odotettavissa on, että toukokuun lopun juhliin kotimaista perunaa on saatavilla.

Samaan aikaan varastoissa olevan vanhan perunan menekki on ollut tasaista. Kasvukauden 2014 haastavien sääolojen seurauksena varastoissa on runsaasti perunaa, jolle ei ostajia tunnu löytyvän. Suurin syy tähän on heikko ulkoinen laatu. Harmaahilse, perunarupi, perunaseitin aiheuttamat epämuodostumat, ym. laatuvirheet ovat pienentämässä kauppakelpoisen sadon määrää. Monien näiden tautien esiintyminen lisääntyy heikon viljelykierron seurauksena.

Suurella osalla perunatiloja kaikki soveltuvat pellot ovat vuosittain istutettu perunalle. Kasvinsuojelulliset haasteet ovat lisääntyneet. Tähän saakka ratkaisua on haettu panostamalla kemiaan. Jatkossa tämä yhtälö ei enää toimi, vaan entistä enemmän on panostettava tärkeimmän tuotannontekijän; pellon; kasvukunnon parantamiseen ja monokulttuurin aiheuttama tautipaineen lisääntyminen on katkaistava.

Viljelijät ovat viime vuosina miettineet, mitä välikasveja he ottaisivat kiertoon perunan tilalle. Pikku hiljaa järkeviä vaihtoehtoja on ilmaantunut. Kesän 2015 tukiehdoissa on monia käyttökelpoisia vaihtoehtoja kasvinvuorotuksen järjestämiseksi. Niistä etenkin kerääjäkasvien käyttö varhaisperunalla ja saneerauskasvit, ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Molemmat ovat toimenpiteitä, jotka oikein toteutettuna parantavat maan kasvukuntoa ja ehkäisevät ravinteiden huuhtoutumista.

Saneerauskasveiksi hyväksyttävät öljyretikka, valkosinappi ja samettikukka ovat kaikki melko uusia tulokkaita pelloillemme. Samettikukan käyttö jäänee vähäiseksi viljelyteknisten haasteiden vuoksi. Öljyretikalla ja valkosinapilla on paremmat edellytykset toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmän ”henkeä”. Haasteina niiden käytölle on nopea kasvurytmi, vaadittava 2 kk:n kasvuaika tuo helposti mukanaan rikkakasviongelman seuraaville vuosille. Molemmat kasvit ennättävät kukkia ja muodostaa siemeniä em. ajassa. Kun öljyretikan kasvusto niitetään korkeaan sänkeen ennen kukintaa, voidaan mahdollista rikkaongelmaa lieventää merkittävästi. Valkosinapin kasvusto ei lähde niiton jälkeen uudelleen kasvamaan, mikä tuo tällä hetkellä mukanaan tukiteknisiä ongelmia.

Viljelyn monipuolistamisen vaatimus antaa perunatiloille ”positiivisen” haasteen. Saneerauskasvien lisäksi monenlaiset nurmikasvit mahdollistavat peltojen lepuuttamiseen ja niiden kasvukunnon kohentamisen. Toivoa vain sopii, että mahdollisimman moni tila laittaa viljelyyn viljoja syväjuurisempia kasveja. Tuki ei ole perunatilan hehtaarikohtaiseen liikevaihtoon nähden kovin suuri, mutta kasvinvuorotus tuleekin nähdä investointina tulevaisuuteen. Vuosikymmenien saatossa heikentynyt peltomaa saadaan uudelleen ”henkiin”, ja seuraavien vuosien laadukkaammat sadot maksavat panostuksen takaisin.

Peruna laatu kaupoissa on kehittynyt viime vuosina myönteisesti. Asian eteen on tehty paljon töitä koko ketjussa. On muistettava, että perunan laatu ei parane matkalla pellolta kuluttajalle. Työ, mikä pelloilla kasvukauden aikana tehdään, on perusta laadukkaalle tuotteelle, jolle on kiristyvässä kilpailussa aina helpompaa löytää markkinat.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja