Valtteri Saurila
24.06.15

Kiinnostaako satovahinkojen vakuuttaminen?

Tänä keväänä on ollut poikkeuksellisen paljon puhetta kylvökeleistä. Aikaiset linnut nappasivat useimmiten madot tänä vuonna. Hitaammat jäivät pitelemään sateita ja kiroilemaan. Vielä on arvailujen varassa, miten kasvukausi tästä etenee, mutta varaa korjuukauden aikaiseen sadekauteen ei ole. Mikäli satovahinkoja syntyy, on tämä kesä viimeinen, jolloin valtio korvaa satovahinkoja. Vuoden vaihteessa vastuu siirtyy tältä osin viljelijöille.

Tänä keväänä on ollut poikkeuksellisen paljon puhetta kylvökeleistä. Aikaiset linnut nappasivat useimmiten madot tänä vuonna. Hitaammat jäivät pitelemään sateita ja kiroilemaan. Viimeisiä kylvöjä on Etelä-Suomessakin tehty vielä juhannusviikolla. Toisaalta myös pahojen sateiden alle jääneet kylvökset peittyivät monin paikoin tulvavesien alle. Uudelleenkylvöjä on ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan tehty kuitenkin vähän. Silti pellon kuorettuminen on vaivannut useita kasvustoja.

Huonoja satovuosia, jopa katovuosia on osunut keskimäärin yhdestä kahteen vuosikymmenessä. Yleensä näiden syynä ovat olleet korjuuajan sateet ja harvemmin kylvöajan viivästyminen. Vielä on arvailujen varassa, miten kasvukausi tästä etenee, mutta varaa korjuukauden aikaiseen sadekauteen ei ole. Muuten on vaikea päästä hyvään satoon. Mtk:laisessa retoriikassahan tuo ilmaistaan määreellä ”sato on korkeintaan tyydyttävä”.

Mikäli satovahinkoja syntyy, on tämä kesä viimeinen, jolloin valtio korvaa satovahinkoja. Vuoden vaihteessa vastuu siirtyy tältä osin viljelijöille. Satovahingot ovat sarjassa yksi valtion rahoituksella yllä pidetyistä järjestelmistä, joka on siirretty alkutuottajille. Tulvavahinkojen osalta näin tapahtui jo reilu vuosi sitten. Sitä seurasi kasvinterveyslain ja metsän Kemera-korvausten heikentäminen.

Valtion satovahinkokorvausten poistamisen tuoman aukon paikkaamiseksi vakuutusyhtiöt miettivät kuumeisesti mahdollisesti tähän tarpeeseen rakennettavia vakuutustuotteita. Tietoa todellisesta kysynnästä tällaisille vakuutustuotteille ei ole. Suomessa kun on kuitenkin kohtuullinen peltokasvien tukijärjestelmä, joka tuo tietyn perustason ja sadon kautta muodostuu vain osa kasvinviljelyn kannattavuudesta. Näin on ainakin valtaosalla viljelykasveistamme.

Toisaalta vakuutustuotteille meillä Suomessa on määrätty täyden arvonlisäveron tasoinen vakuutusmaksuvero, joka nostaa myös mahdollisten satovakuutustuotteiden hintaa 24 prosentilla. Vakuutusmaksuveron ongelma arvonlisäveroon verrattuna on se, että se ei ole viljelijälle verotuksessa vähennyskelpoinen. Valtiovallan tahtotila on siis kääntää rahavirta päälaelleen: päästä budjettirahoitteisesta satovahinkokorvauksista eroon ja saada tilalle satovahinkovakuutuksista verotuottoa.

Pohdinnan ja päätöksenteon tueksi vakuutusyhtiöille olisi tärkeää tietää lukijoiden ajatuksista satovakuuttamiseen liittyen. Heittäkäähän asiasta mielipiteitänne alla olevien kommenttien kautta. Minkä kasvien satovakuuttaminen olisi kiinnostavaa? Minkä vahinkojen varalta? Mitä vakuutus saisi maksaa?

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja