Kuluneen vuoden kasvukausi osoitti miten vaihtelevat olosuhteet voivat eri puolilla Suomea olla ja miten ne vaikuttavat pelloilta korjattaviin satoihin. Luonnonvarakeskuksen marraskuussa julkaisemien tilastojen mukaan syysviljoista korjattiin ennätyssato ja kokonaisuudessaan viljasato oli vain hieman tavanomaista pienempi. Samaan aikaan täydellisiä katoaloja oli kuitenkin tavallista enemmän. Vaikka lämpösumma ilmaston lämmetessä nousee hiljalleen myös Suomessa, voi väliin mahtua kasvukausia, joita hallitsevat viileys, pilvisyys ja sateisuus, kuten 2015 monin paikoin tapahtui. Ilman elo-syyskuun lämpöä olisi katoaloja todennäköisesti kirjattu vielä huomattavasti enemmän.

Olosuhteiden alueellisen vaihtelun lisäksi vaihtelua viljelyn onnistumisessa eri vuosina voi esiintyä huomattavasti myös tilan sisällä. Tilakoko on Suomessa kasvanut tasaisesti vuosittain ja kasvun myötä pellot ovat enenevässä määrin hajallaan laajalla alueella. Myös tilan maalajivalikoima on täten laajempi kuin aikaisemmin.

Muun muassa näistä syistä yhä useampi tunnistaa kasvaneen viljelyyn liittyvän riskin ja siksi moni hakee työkaluja sen hallintaan. Viljelyn monipuolistaminen on tapa tasata niin sato- kuin hintariskejä, kun viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja. Lisäksi kasvi- ja lajikevalinnoilla voidaan pidentää kylvö- ja korjuukautta sekä keväällä että syksyllä. Aikaiset lajikkeet mahdollistavat aikaisen puinnin aloituksen ja syysviljojen kylvön tasaamaan työhuippuja. Samalla hyödynnetään elokuun alun lämpimät säät sekä monesti alhainen puintikosteus ja alhaiset kuivauskustannukset.

Boreal on kehittänyt Suomen viljelyoloihin muun muassa aikaisia viljalajikkeita, joihin on jalostettu kasvuaikaan nähden hyvä sadon määrä ja laatu – esimerkkeinä Riina- ja Meeri-kaurat, Aukusti-, Jalmari- ja Wolmari-ohrat sekä Wappu-vehnä. Siemenmarkkinoille on tullut myös paljon uutuuksia niin viljoihin kuin öljy- ja palkokasveihin, jotka toimivat mainiosti viljelyn monipuolistajina. Uutuuslajikkeisiin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin myös riskienhallinnan näkökulmasta kannattaa tutustua tulevan kasvukauden kasvi- ja lajikevalintoja pohtiessa.

Koska kuluneen vuoden sääolosuhteet tarjosivat viljelyyn onnistumisen edellytyksiä sangen epätasaisesti, voimme onneksemme tilastojen valossa todeta, että vuodet eivät ole veljeksiä. Vuonna 2016 toivomme hyvää ja tasaista kasvua koko Suomeen.