Jorma Lähetkangas
18.01.17

Maausko – kunnioitettavaa vai tyhmyyttä?

Mark Twain on tokaissut joskus viisaasti ”Osta maata, sitä ei valmisteta enää.” Tuo lause pitää sisällään paljon viisautta, mutta pidetäänkö tuosta viisaudesta kiinni jo turhankin kovasti?

Mark Twain on tokaissut joskus viisaasti ”Osta maata, sitä ei valmisteta enää.” Tuo lause pitää sisällään paljon viisautta, mutta pidetäänkö tuosta viisaudesta kiinni jo turhankin kovasti? Peltomaan hinta on noussut Suomessa järjettömän kovaksi. Se on viimeisen 10 vuoden aikana paikoin jopa kaksinkertaistunut! Samaa suhdetta on seurannut myös peltojen vuokrahinnat, vaikka vakuuttavia perusteluita näille hintojen korotuksille en ole ainakaan minä koskaan kuullut tai lukenut.

Mikä ihme näitä hintoja sitten nostattaa? Maataloudellahan menee taloudellisesti huonosti! Mistä tulee se pakonomainen tarve saada maata lisää? Isoilla ja varsinkin laajenevilla karjatiloilla peltomaan lisäinvestointi voi joskus olla kovallakin hinnalla pakollista riittävän rehu- tai lannanlevitysalan turvaamiseksi, mutta millä ihmeen logiikalla jopa viljatilat kasvattavat pinta-alaansa järjettömillä hinnoilla?

Hyvän kaverini lähistöllä oli juuri maata 40 ha vuokrattavana. Vuokrattavat maat olivat hyväkuntoisia, salaojitettuja ja niiden keskilohkokoko oli Suomen keskiarvoa (n. 2,5 ha) suuremmat. Pellon vuokrahinta nousi lopulta keskimäärin 650 euroon hehtaarilta! Tuo hinta on todella kova, vaikka ei ole suuruudeltaan vielä likimainkaan niin kova, mitä olen kuullut Suomesta parhaimmista yksittäisistä peltohehtaareista maksettavan. Jopa nelinumeroisia summia…

Kaverillani on noiden vuokrattujen peltojen alueella samankaltaista peltoa viljelyksessä 58 ha. Hän oli laskeskellutkin, että jos vuokraisi kaikki maat, niin tienaisi tuolla vuokrahinnalla vuodessa mukavasti 37 700 € ilman murheita peltotöistä. Sitten hän saisi keskittyä olemassa olevaan palkkatyöhön ja nauttia pitkistä lomajaksoista. Samalla saisi realisoida esim. konekalustoa suoraan rahaksi ja nautiskella elämästä. Olisihan se varmasti mukava käydä esim. pari kertaa vuodessa mamman kanssa Mallorcalla ja imeä vaikka pillillä Mojitoa posket lommolla. Siinä ei paljon hukkakauran keruu tai ruiskutuskeli mieltä painaisi…

Kaverini ei kuitenkaan edes oikeasti mieti maidensa vuokraamista. Se on kunnioitettavaa! Hän haluaa tuottaa suomalaista ruokaa ja kehittää viljelyään niin, että siitä saataisiin taloudellisesti hänelle edes jotain vaivanpalkkaa, vaikka tuskin siltikään tuota 37 700 € vuodessa. Tuo kaikki osoittaa valtavaa sitoutumista ja jopa uhrautumista omaan työhönsä.

Päätös on tehty ihan luonnostaan ja meidän kaikkien suomalaisten eteen, jotta saamme nauttia jatkossakin suomalaisista raaka-aineista tehtyä, maailman puhtaimpia elintarvikkeita! Kuinkahan moni ruisleivän syöjä tuonkin asian vain lopuksi ymmärtää? Kuinka moni ruisleivän syöjä suhtautuu omaan työhönsä samalla tavalla? Tämä on se asia, jonka toivoisin esim. MTK:n nostavan paremmin esille markkinoinnissaan.

Mitään taloudellista järkeähän tuossa yhtälössä ei kuitenkaan ole. Sekin on karu fakta. Maausko maksaa. Silti jokaisen maata investoivan kannattaisi pitää mielessä toinenkin sanonta: ”ahneella on paskainen loppu”. Siinäkin lauseessa on paljon viisautta!

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja