Sanna Kivelä
06.04.17

Mallasohralajikkeiden hyväksyminen teollisuuden käyttöön meillä ja muualla

Mallasohralajikkeiden hyväksymismenettely herättää aika-ajoin kysymyksiä ja on hyvä avata käytäntöjä suurimpien Euroopan maiden osalta. Tyypillisesti valinnan tai suosituksen tekevät kansalliset elimet oman maansa tai markkina-alueensa lähtökohdista.

Mallasohralajikkeiden hyväksymismenettely herättää aika-ajoin kysymyksiä ja on hyvä avata käytäntöjä suurimpien Euroopan maiden osalta. Tyypillisesti valinnan tai suosituksen tekevät kansalliset elimet oman maansa tai markkina-alueensa lähtökohdista.

Englannissa IBD (Institute of Brewing and Distilling) valitsee mallasohrakelpoiset lajikkeet Iso-Britanniaan sekä panimo- että viskiteollisuutta varten. IBD voi hyväksyä lajikkeen, jonka pääsystä viralliselle lajikelistalle on vähintään neljä vuotta, jolla on kolmelta satovuodelta paremmat mikromallastustulokset kuin kontrollilajikkeilla ja joka saa puoltavan arvion teollisen mittakaavan kokeissa vähintään kahdelta teolliselta toimijalta.

Saksassa vastaava elin on Berliner Programm (Braugersten-gemeinschaft e.V.). Berliner Programm valitsee lajikkeet nimenomaan saksalaisen panimoteollisuuden tarpeisiin ja saksalaisiin viljelyolosuhteisiin, huomioiden hyvin vaihtelevat viljelyolosuhteet eri puolilla Saksaa. Oluen puhtauslaki vuodelta 1516 (Reinheitsgebot) ja saksalainen uniikki, perinteikäs oluen valmistuskulttuuri ja paikalliset tavat tuovat oman mausteensa myös lajikehyväksymisprosessiin.

Ranskan instituutti IFBM:n (French Institute for Malting & Brewing) alainen CBMO (Beer-Malt-Barley Committee) valitsee suositeltavat mallasohralajikkeet Ranskan ohrapelloille. Tyypillinen hyväksymisprosessi sisältää kaksi vuotta virallisia viljelykokeita, vuoden mittaiset pilot-mittakaavan kokeet prosessilaadulle sekä 1-2 vuotta teollisen mittakaavan kokeita. Viljely- ja prosessilaatutulosten lisäksi lajikkeen on kasvatettava hyväksymisprosessin kuluessa viljelyalaa, jotta sitä voidaan suositella teollisuuden käytettäväksi. On olennaista huomata, että nämä kaikki eurooppalaiset hyväksymisprosessit on rakennettu kansallisista lähtökohdista.

Suomessa mallasohralajikkeet kotimaan teollisuuden käyttöön hyväksyy Panimolaboratorion (PBL)* alainen Ohrakomitea. Kokoonpanon muodostavat panimoiden, mallastamon, viljelijöiden ja tutkijoiden edustajat VTT:ltä ja LUKE:sta. Hyväksymisprosessin kulku vastaa eurooppalaisia esikuviaan. Uuden mallasohralajikkeen on alun alkujaan päästävä viralliselle lajikelistalle. Sen viljelyominaisuudet arvioidaan Ohrakomitean riippumattoman Viljelytyöryhmän toimesta. Mikromallastustuloksia vaaditaan vähintään kahdelta eri satokaudelta ja niiden tulee täyttää vaadittu prosessilaatu kontrolleihin nähden. Mikromallastuskokeissa menestyneet lajikkeet voidaan viedä lajike-edustajan toimesta pilot-mittakaavan kokeisiin, joista menestyneimmät ja riittävästi kotimaista hyväksyttyä mallasohralaatua tuottaneet lajikkeet voidaan valita teollisen mittakaavan kokeisiin. Näissä kokeissa lajike mallastetaan ja valmistetaan kaupalliseksi olueksi saakka. Tämän jälkeen mallastamo ja panimot antavat lajikkeen kelpoisuudesta omat arvionsa. Joko agronomisilla ominaisuuksilla tai prosessilaadulla mallastamon ja panimon kannalta on oltava lisäarvoa nykylajikkeistoon nähden, jotta lajike voidaan hyväksyä viralliseksi mallasohraksi Suomeen. Myös tuotelaadun on oltava luonnollisesti kunnossa.

Lajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden viljely- ja laatuominaisuuksien tutkiminen ennen hyväksymistä virallisiksi viljeltäviksi lajikkeiksi niin Suomessa kuin muuallakin on pitkäjänteistä työtä. Kaikkien osapuolten, viljelijöiden, mallastajien ja panimoiden kannalta toivottu ja taloudellisesti kannattava lopputulos saavutetaan vain koko ketjun yhteistyöllä ja toinen toistensa vaatimusten ja rajoitusten ymmärtämisellä.

Teolliset kokeet ovat perusteelliset ja varaavat kapasiteettia normaalilta tuotannolta niin pelloilta, mallastamoilta kuin panimoiltakin. Koelajike RGT Planetin hyväksymisprosessin kulku on herättänyt erityistä mielenkiintoa mallasohran viljelijöiden joukossa. Päätös tulee toukokuun lopussa ja eri tahot tiedottavat tämän jälkeen Ohrakomitean päätöksestä yhteistyökumppaneitaan. On hyvä korostaa että kyseessä ei ole mikään Viking Maltin koe kuten toistuvasti saa virheellisesti erilaisista yhteyksistä lukea, vaan kansallinen toimielin virallisten mallasohralajikkeiden hyväksyntää varten, eurooppalaisten vastaavien instanssien tapaan.

Lisätietoja:

*Oy Panimolaboratorio Ab on vuonna 1956 perustettu kotimaisten panimoiden ja mallastamon omistama alan tutkimusta teettävä yritys. Sen yhtenä perustehtävänä perustamisestaan lähtien on ollut Suomen olosuhteisiin sopivien mallasohralajikkeiden testaaminen ja tutkimus.

Tekijä: Viking Malt

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja