Kuten jo muutaman viime vuoden aikana on voinut todeta, härkäpavun viljely kasvattaa suosiotaan hyvällä vauhdilla. Tämän kevään kylvöennuste povaa viljelyalan kasvavan jo yli 22 00 hehtaariin, mikä tarkoittaa 6000 hehtaarin alan lisäystä viime vuoteen. Härkäpavun viljelyala on kokonaisviljelyalasta kyllä vielä hyvin ohut siivu, mutta potentiaalia lajissa on runsaasti.

Härkäpavun potentiaali volyymin näkökulmasta on pitkälti rehukäytön harteilla. Brasilialaisen gmo-soijan langettaessa omanlaisensa leiman etenkin yksimahaisille tärkeän valkuaislähteen käytölle, on härkäpavulla muiden kotimaisten valkuaiskasvien ohella ollut otollinen paikka kasvattaa osuuttaan, etenkin sikojen ruokinnassa. Nuorten eläinten ja siipikarjan ruokinnan osalta tarvitaan kuitenkin vielä askeleita niin lajikejalostuksessa että tuotekehityksessä ennen kuin härkäpapua voidaan käyttää niille laajemmin.

Rehukäytön lisääntymisen ohella on ollut ilahduttavaa seurata, kuinka markkinoille tulee koko ajan uusia elintarvikesovelluksia sekä pieniltä että isommilta toimijoilta. Pelkästään viime viikon aikana tutustuin kolmen erityyppisen toimijan härkäpaputuotteisiin, joista osa on tullut myyntiin alkuvuoden aikana:

1) härkäpapua papuna, rouheena ja jauhona maatilalta, jota myytin pikkupusseissa tilan brändin alla,
2) proteiinipitoinen PUHTIPRO, jossa täysjyväkaurajauhoa on terästetty härkäpapujauholla ja herneproteiinilla, lisämakua pakastekuivatusta mansikkajauheesta.
3) kaura-härkäpapuhampurilainen, jonka kasvispihvissä on myös kotimaista porkkanaa.

Toivon, että härkäpaputrendi niin rehuissa kuin elintarvikkeissa vain jatkuu ja voimistuu, sillä kotimainen härkäpapu sisältää varmasti vielä monta tutkimatonta liiketoimintamahdollisuutta ja hyödyntämätöntä kilpailuetua.

Myös härkäpavun jalostuksen näkökulmasta eletään mielenkiintoisia vaiheita. Uutuuslajikkeita on tulevina vuosina tiedossa viljelyyn eri ominaisuuksilla varustettuna ja niiden ansiosta härkäpavun käyttöä voidaan entisestään laajentaa, muun muassa useammille eläinryhmille. Vuoden päästä eli 2018 kylvöille pitkään valtalajikkeena Suomen pelloilla kasvanut Kontu saa seuraa Samposta, jonka aikaisuuden ansiosta härkäpapua tullaan jatkossa näkemään yhä pohjoisemmilla viljelyalueilla. Pienisiemenistä ja runsaasti proteiinia sisältävää Sampo-härkäpapua kasvaa jo tulevana kesänä muutamilla demopelloilla eri puolilla Suomea. Sampoon on mahdollista tutustua kesällä pellonpientareilla, kun Borealin Jyvä meininki –kiertue jälleen starttaa.

Katseet kesässä, hyviä kylvökelejä toivoen!