Vaikka jokaisena satovuotena saadaan viestejä niin huippusadoista kuin ennakko-odotusta matalammistakin sadoista, kuuman ja kuivan kesän jäljiltä kuminan kokonaissato näyttää muodostuvan varsin kohtuulliseksi. Lienee niin, että syväjuurinen kumina on pärjännyt muita kasveja paremmin ainakin niillä lohkoilla, joilla maan rakenne on kunnossa. Kuuma ja kuiva kesä kuritti kuitenkin kylvökuminoita, taimet ovat nyt tavanomaista pienempiä.

Satokumina lähti kasvuun huhtikuun alusta ja superlämmin toukokuu kasvatti taimet vauhdilla kohti kukintaa. Kesäkuun alussa päästiin ihailemaan valkoisenaan lainehtivia kuminapeltoja, jotka valmistuivat puintikuntoon etelästä alkaen heinäkuun viimeisestä viikosta eteenpäin. Tällä hetkellä lienee niin, että koko maan kuminasato on korjattu.

Sadon vastaanotto kuminatehtaalla on käynnistynyt. Saapuneiden erien perusteella kuminan laadusta ei voi tehdä kovin vahvoja johtopäätöksiä. Öljypitoisuus näyttäisi kuitenkin olevan hieman korkeampi kuin keskimäärin viime vuosina. Nyt vastaanotettujen satoarvioiden perusteella hehtaarisato on aiempaa parempi.

Juolavehnää päästiin jälleen torjumaan satovuoden kuminalta Targa Super 5 SC -valmisteella, poikkeusluvalla, kuten jo parina aikaisempanakin vuotena. Kuminakoita torjuttiin pääsääntöisesti Karate Zeon -tekniikalla, joka onkin kuminan kannalta suositeltavin vaihtoehto. Mavrik-valmistetta saattoi käyttää vielä tänä vuonna, ensi vuoden alusta sen käyttö kuminalla ei enää ole sallittu. Luomuhyväksytty Turex WG 50 -valmiste oli myös oivallinen lisä tavanomaisesti viljellyillä lohkoilla.

Kuminakoihavaintoja tehtiin vaihtelevasti mutta ilmeisesti torjunta on keskimäärin onnistunut hyvin, koska viestejä toukkien tuhoista ei juuri ole kuminatehtaalle kantautunut. Kuminan rengaspunkin vioituksia on nähty mutta niidenkään ei tiedetä aiheuttaneen suurta vahinkoa.

Heinäkuun puolenvälin paikkeilla alkoi sadella havaintoja ja kyselyjä oudosta vihreästä toukasta, jolle tuntui kelpaavan evääksi lähes kaikki vihreä, mukaan lukien valvatti ja savikka. Se tuntui mieltyneen erityisesti öljy- ja palkokasveihin, joita toukka-armeija rouskutteli melkoisella päivävauhdilla. Kuminalohkolla niille maistui parhaiten kylvövuoden 2018 pienet taimet.

Kyseessähän oli Välimeren alueelta ja Pohjois-Afrikasta peräisin oleva gammayökkösen toukka, jota tavataan Suomessa jonkin verran joka vuosi. Aikuiset perhoset vaeltavat keväällä ilmavirtausten mukana myös tänne Pohjolaan ja näiden ahnaat jälkeläiset aiheuttavat harmia viljelyksillä. Ahdingossa Tukes reagoi tilanteessa nopeasti ja toukan torjuntaan saatiin hätälupia useammallekin valmisteelle.

Tämän kesän gammayökkösten vaellus oli määrältään melko ainutlaatuista. Ainakaan toistaiseksi se ei talvehdi Suomessa, joten jokavuotista vitsausta siitä ei koidu. Se, miten ilmasto muuttuu tulevaisuudessa, vaikuttanee myös gammayökkösen esiintymiseen Suomessa.

Usein sanotaan, että kuminalla on pitkä kylvöaika ja heti perään todetaan, että kannattaa kuitenkin ennemmin seurata maan kosteustilaa kuin kalenteria. Toukokuun alkupuolella kylvetyt kuminat taimettuivat jopa noin viikossa ja tämä toi omat haasteensa rikkakasviruiskutuksiin. Kun säätila muuttui entistä kesäisemmäksi eikä sateita saatu, peltolohkot kuivuivat ruutikuiviksi. Näille lohkoille kylvetyt kuminat taimettuivat tuskallisen hitaasti. Kuuma kesä kuritti kylvövuoden kuminaa, monelta jäi toinen rikkaruiskutus tekemättä. Tällä hetkellä taimet ovat melko pieniä, ne tulevat talvehtimaan mutta jaksavatko ne kukkia odotetusti ensi kesänä, on jo taas toinen kysymys.