Satu Pura
01.10.13

Kansainvälistynyt ohrakolmikko

Ulkomaalaisten vieraiden kanssa varsin yleinen keskustelunaihe on se, mitä kaikkea omasta maasta on maailmalle päätynytkään. Suomalaisuutta maailmalla voi yhä enenevässä määrin löytää myös lainehtivilta viljapelloilta. Borealin monitahoisten ohrien kova kolmikko on nimittäin matkannut myös naapurimaihimme.

Ulkomaalaisten vieraiden kanssa varsin yleinen keskustelunaihe on se, mitä kaikkea omasta maasta on maailmalle päätynytkään. Ylpeänähän sitä oman kansa saavutuksia yleensä esitelläänkin. Ja paljon suomalaista maailmalta jo löytyykin.

Suomalaisuutta maailmalla voi yhä enenevässä määrin löytää myös lainehtivilta viljapelloilta, etenkin Baltiassa ja Ruotsissa matkaillessa. Boreal on jo vuosien ajan hakenut kasvua viennistä, ja suomalaisille lajikkeille on kysyntää lähialueiden vientimarkkinoilla. Erityisen ahkeria matkaajia viime aikoina ovat olleet monitahoiset ohramme. Esimerkiksi meillä jo laajan viljelylaajuuden ja tunnettuuden saavuttanut E-ohrien kova kolmikko – Edvin, Einar ja Elmeri - ovat kaikki löytäneet paikkansa myös vientimarkkinoilta. Einar on viljelyssä Suomen lisäksi Virossa ja Ruotsissa, Elmeri Virossa ja Tanskassa ja Edvin Liettuassa.

E-ohrien kova kysyntä vientimarkkinoilla on osittain hieman yllättänyt meidät Borealissakin. Perinteisesti kevätmuotoisen monitahoisen ohran kysyntä on ollut vahvaa pohjoisemmilla alueilla, missä viljeltäviltä lajikkeilta vaaditaan aikaisuutta. Suomenlahden eteläpuolelle mentäessä kasvuolot muuttuvat ja kasvukausi on pidempi kuin meillä, jolloin kysyntäkin kohdistuu eri tyyppisiin lajeihin ja lajikkeisiin. Samoin läntisessä naapurissamme, jossa 90 % viljellystä peltopinta-alasta sijaitsee Hankoa etelämpänä.

Edvin, Einar ja Elmeri tekivätkin läpimurtonsa erityisesti Baltiassa löytäessään paikkansa viljelykierrossa syysrapsin esikasvina. Tässä käytössä aikaisuus on valttia. Lajikkeet ovat menestyneet Baltiassa hyvin ja markkina kehittyy edelleen. Meillä monitahoiset ohrat ovat hyvä vaihtoehto paitsi syysrapsin myös syysviljojen esikasviksi Etelä-Suomessa.

Pelkästään paikka viljelykierrossa ei riitä, vaan markkinan kehittyminen edellyttää lajikkeilta myös kilpailukykyä. Monitahoisella ohralla lajikekehitys on ollut nopeaa, mikä onkin lisännyt kiinnostusta niiden viljelyyn. Nykylajikkeisto kilpailee satoisuudessaan kaksitahoisen ohran kanssa, taudinkestävyydessä on menty selvästi eteenpäin ja korsi- sekä laatuominaisuuksia on parannettu. Odotettavissa onkin, että niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla E-kolmikkoa seuraa lukuisa joukko Borealin jalostamia yhä kilpailukykyisempiä monitahoisia ohria.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja