Etanat

Suomessa on useita etanalajeja, jotka tekevät tuhoja pelloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Etanat syövät eläviä tai lahoavia kasveja, sienirihmastoa ja leviä. Monet elävät karikkeessa ja toimivat hajottajina. Etanoiden kieli muistuttaa raastinrautaa. Syödessään etanat raastavat kielellään pehmeitä kasvinosia.

Suomessa on useita etanalajeja, jotka tekevät tuhoja pelloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Etanat syövät eläviä tai lahoavia kasveja, sienirihmastoa ja leviä. Monet elävät karikkeessa ja toimivat hajottajina. Etanoiden kieli muistuttaa raastinrautaa. Syödessään etanat raastavat kielellään pehmeitä kasvinosia.

Pelloilla ja puutarhoissa tyypillisiä lajeja ovat peltoetana (Deroceras agreste), valepeltoetana (D. reticulatum), taimietana (Limax valentianus), keltajuovaetana (Arion fasciatus), tarhaetana (A. hortensis), lehtokotilo (Arianta arbustorum) ja uusin tulokas espanjan siruetana (Arion lusitanicus). Kasvihuoneista tapaa yleisimmin jättietanan (Limax maximus), sileäpurjeharjaetanan (Milax gagates) ja täplänapakotilon (Discus rotundatus).

Merkitys:
Etanat raapivat karhealla kielellään reikiä kasveihin. Eniten tuhoja etanat aiheuttavat kotipuutarhassa, mutta etanat voivat tuhota myös peltokasveja, esimerkiksi syödä rukiin oraat maata myöten. Runsaasti olkimassaa sisältävillä kevytmuokatuilla tai suorakylvetyillä lohkoilla etanavaara on suurin. Runsaat ja tiheät vihannesviljelmät ovat erityisen alttiita etanoiden tuhoille. Eniten vahinkoa etanat aiheuttavat kosteina kesinä.

Leviäminen:
Etanat talvehtivat maassa yleensä munina, mutta joskus myös aikuisina. Runsasluminen ja leuto talvi suosii etanoiden talvehtimista. Etanat liikkuvat öisin ja suosivat kosteita paikkoja. Päivät ne viettävät tiheän kasvillisuuden, puunpalojen, multakokkareiden tai karikkeen alla kosteassa ja suojaisessa paikassa.

Torjunta:
Jos etanoita on haitaksi asti, ne kannattaa houkutella yhteen paikkaan, ja hävittää esim. kuumaan veteen upottamalla. Etanatilannetta kannattaa seurata asettamalla laudanpätkiä tai märkiä säkkejä pellon reunoille, joista etanat yleensä leviävät kasvustoon. Maahan asetettu lauta ja säkki houkuttelevat alleen etanoita. Samoin etanoita voi houkutella olutvadeilla, joihin etanat hukkuvat. Kuolleet etanat kannattaa kerätä pois puutarhasta, etteivät toiset etanat käytä niitä ravinnokseen.

Ammattiviljelyssä etanoita voi torjua kemiallisesti Sluxx-etanansyötillä. Rakeista syöttiä sirotellaan suojattavalle viljelykselle käsin tai koneellisesti mieluiten iltapäivällä tai illalla.

Pellolle voi levittää illalla sammutettua kalkkia 200 kg/ha kaksi kertaa puolen tunnin välein, kun etanat ovat näkyvillä kasvustossa. Kalkki saa etanan erittämään runsaasti limaa. Lopulta etana kuolee.

Myös puutarhassa kalkin tai tuhkan sirottelusta on apua. Nurmikot kannattaa pitää leikattuina ja istutukset hoidettuina, etteivät etanat viihtyisi liian hyvin. Vihannesmaa on syytä pitää ilmavana ja kitkettynä. Kaikki turhat piilopaikat (jätekasat, laudanpätkät, astiat) kannattaa hävittää.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja