Tutkija: Vuokrapeltojen kasvukunto huononee

MTT:n tutkija Sami Myyrä on huolissaan vuokrapeltojen hoitorästeistä. Suomalaista pellonomistusta tutkinut Myyrä kertoo, että vuokramaiden kasvukunto on jäämässä jälkeen omistettuista pelloista. Esimerkiksi ero vuokra- ja omistuspeltojen pH-arvoissa on yhä suurempi
– Kasvinviljelyn tuottavuuskehitys on Suomessa pysähtynyt, ja täällä jäädään jälkeen kilpailijamaiden tuottavuudesta.

Myyrän mukaan pellon hallintaoikeuteen liittyvä epävarmuus haittaa aktiiviviljelijöiden investointipäätöksiä.

Kenen sitten kuuluisi huolehtia pellon kasvukunnon ylläpidosta omistajan vai vuokraajan? Tutkimuksen mukaan 65 prosenttia pellonomistajista ei hyväksy sitä, että vuokrapellon kasvukunnosta huolehtiminen kuuluisi maanomistajalle. 85 prosenttia pellonomistajista lon sitä mieltä, että kyseessä on vuokralaisen tehtävä, Myyrä kertoi maanomistuksen muutoksia käsitelleessä seminaarissa torstaina Helsingissä.

Mikäli pellon kunnostusvelvoite olisi omistajalla, tämä vähentäisi halua vuokrata peltoa. Sen sijaan peltoa tulisi myyntiin entistä enemmän. Samoin pellon metsittäminen, viljelemättä hoitaminen tai kokonaan hoitamatta jättäminen kiinnostaisivat mahdollisen kunnostusvelvoitteen takia enemmän kuin pellon kunnostaminen vuokraamista varten.

Vuokrasopimuksen enimmäispituutta ei pitäisi rajata

MMM:n Matilda-tietokannan mukaan Suomessa oli vuonna 2000 vuokramaata runsas 690 000 hehtaaria ja viime vuonna noin 775 000 hehtaaria. 1970-luvulle asti peltoja vuokrattiin vähän, EU-jäsenyyden alussa vuokrapeltojen määrä hypähti. Vuonna 1994 vuokrapeltoja oli yhteensä noin 19 prosenttia pelloista ja vuonna 1995 noin 22 prosenttia. 2000-luvulla vuokrauksen kasvu on kuitenkin lähes pysähtynyt. Yhtenä selittävänä tekijänä on Myyrän mukaan tukioikeuksiin liittyvä epävarmuus. Vuonna 2000 vuokrapeltojen suhteellinen osuus ylitti 30 prosenttia, vuonna 2007 vuokramaata oli noin 34 prosenttia peltoalasta.

Myyrä uskoo, että vuokrapeltoa on mahdollista saada lisää tarjolle. Tutkimuksen mukaan pellonomistajat pitävät vuokrausta hyvänä vaihtoehtona pellon käytölle.

Suomessa lainsäädäntö rajoittaa vuokrasopimuksen pituudeksi enintään 10 vuotta, jos sopimus ei sisällä rakennuksia. Meikäläinen käytäntö poikkeaa muiden EU-maiden vastaavista. Niissä jäsenmaissa, joissa sopimuksen pituutta on ylipäätään säädelty, koskevat säädöksen sopimuksen minimipituutta. Myyrän mukaan lakisääteinen maksimi olisikin poistettava. Lisäksi kannusteet lyhyisiin sopimuksiin olisi karsittava ja lyhyiden sopimusten rajoittamista olisi syytä miettiä.

Pellon vuokra on 2-4 prosenttia pellon hinnasta. Vuokrapelloissa on tällä hetkellä kiinni rahaa noin 5 miljardin euron arvosta, kun vuokramaiden määrä kerrotaan keskimääräisellä peltohehtaarin hinnalla. Vielä vuonna 2000 samainen summa oli noin 2,6 miljardia. Maatalouden velat rahalaitoksille ovat noin 2 miljardia euroa, ja maataloustulo on noin 700 000 euroa, Myyrä kertoi.

Lue aiheesta lisää farmit.netissä.

28.11.2008