Asiantuntija huolissaan peltomarkkinoiden ylikuumenemisesta

Asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola Nordeasta on huolissaan peltomarkkinoiden ylikuumenemisesta. Hän kuvaa hehtaarihintoja tolkuttoman korkeiksi kilpailukykyisen ja kannattavan liiketoiminnan näkökulmasta.
– Joillain alueilla mopo on karannut käsistä, Jaakkola kommentoi jopa 10 000 euron hehtaarihintoja maanomistuksen muutosta käsitelleessä seminaarissa torstaina Helsingissä.

Jaakkola haluaisi hillitä hillitöntä suuruuden tavoittelua ja toivoo viljelijöiden petraavan liikkeenjohtotaitojaan. Nuori, sukupolvenvaihdoksen tehnyt jo valmiiksi velkainen viljelijä haluaa lainarahalla ostaa kallista peltoa. Onko hän varmasti miettinyt riittävästi sitä, miten hän saa tämän ostoksen kannattamaan? - Tavoitteena laajentamiselle pitäisi olla kilpailukyvyn parantaminen.

Jaakkola muistutti, että rahoituslaitoksen näkökulmasta omaisuudella, myös pelto- ja metsämaalla, on olemassa tuotto- ja vakuusarvo. Sen sijaan tunnearvoa ei rahamaailmassa mitata eikä sen käyttäminen välttämättä paranna esimerkiksi maatilan kannattavuutta.

Politiikan epävarmuus huomioitava hinnoittelussa

Erilaiset politiikkamuuttujat vaikuttavat maatalouteen. Kun jatkuvasti jokin ohjelma tai tukikausi on katkolla, se ei tue kovin pitkäaikaista rahoitusta, Jaakkola valotti pankin näkökulmaa. Hänen mielestään pellon omistajan ja myös sitä ostavan pitäisi ottaa politiikkamuuttujien epävarmuus entistä paremmin huomioon. Laskelmia ei pidä tehdä sen kaikkein optimistisimman vaihtoehdon perusteella. Pellon tuotolla pitää pystyä kattamaan maan ostohinta.

Maatilasta sukupolvenvaihdoksissa käytetty arvo on noin kolmasosa sen todellisesta kauppa-arvosta. Tämä on tapa, jolla maatalous rahoittaa kerran sukupolvessa kotimaista elintarvikeketjua. Mikäli maatiloista pitäisi maksaa todellinen kauppa-arvo, harva viljelijä pystyisi lunastamaan tilaa itselleen saatika aloittamaan työnsä edes jonkinlaisella mahdollisuudella kannattavaan liiketoimintaan, Jaakkola sanoi.

Rajoittaako peltotarjonta tilojen laajentumista?

Jaakkolan tavoin tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen PTT:stä pohti, onko 10 000 euron hehtaarihinta enää järkevä, ja saako tällaiselle sijoitukselle tuottoa.

Aikaisemmin kotieläintila kasvatti peltomäärää samassa tahdissa kotieläinten lukumäärän kanssa. Tämä tilanne on nyt muuttunut. Yksittäiset investoinnit ovat erityisesti kotieläintuotannossa yhä suurempia, ja peltoalan kasvattaminen samassa suhteessa on vaikeaa. Ongelma korostuu kotieläinvaltaisilla alueilla, missä pellon kysyntä kasvaa yhdessä hintojen kanssa. Kotieläintilat tarvitsevat kuitenkin lannanlevitysalaa. – Alkaako pellon tarjonnan vähyys rajoittaa tilojen laajentamista, Pyykkönen kysyi.

Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto kuvaa pellon hintaa edustavissa kaupoissa. Vuosittain tällaisissa kaupoissa omistajaa vaihtaa vain pieni osa peltokaupoista, valtaosa vaihtaa omistajaa sukupolvenvaihdoksissa, muistutti Pyykkönen.

28.11.2008