Metsien pirstoutuminen yksi vuosikymmenen puheenaiheista

Kotimaisen puun käyttötavoite, metsänhoidon taso, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja virkistysarvot. Siinä metsäpolitiikan pääsisältö tälle vuosikymmenelle, linjaa maa- ja metsätalousministeriön metsäosaston osastopäällikkö Aarne Reunala.

Metsäpoliittisessa toimittajaseminaarissa eilen puhuneen Reunalan mukaan kotimaisen puun vuotuinen 70 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite on liian korkea lähivuosille. Tämä ei saa hänen mielestään kuitenkaan vaikuttaa metsien hoidon tasoon, vaan suomalaista metsänhoitoa on suunniteltava pitkällä tähtäimellä.

Suomalaisen metsänhoidon suurimpia ongelmia on Reunalan mielestä pirstoutunut metsänomistusrakenne, joka edellyttää metsänhoidon tukemista valtion varoin. Kun puun käyttö on vähentynyt, voisi valtion tukea Reunalan mielestä siirtää metsänparannuksesta metsänomistusrakenteen parantamiseen. Se lisäisi hänen mukaansa myös metsänomistajien kiinnostusta hoitaa metsiään.

- Ruotsissa yksityismetsien koko on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Siellä metsänomistajilla on suurempi into hoitaa metsiään.

Tehokkain tapa vaikuttaa metsänomistuksen rakenteeseen ovat Reunalan mukaan sukupolvenvaihdosta koskevat veroporkkanat.

Metsien monimuotoisuuden turvaamiseen Reunala kaipaa lisää rahoitusta. Esimerkiksi Metso-ohjelma on laajalti hyväksytty, mutta kaikkiaan metsien suojelutarpeesta on hänen mukaansa ristiriitaisia näkemyksiä, joten myös uusia tutkimustuloksia tarvittaisiin.

Metsien virkistys- ja kulttuuriarvot taas tulisi Reunalan mielstä ottaa paremmin osaksi metsäpolitiikkaa.

- Siellä ei liiku kova raha, mutta jos se pelaa hyvin, lisää se kansalaisten hyvinvointia ja myönteistä suhtautumista metsiin.


# Metsälehden Metsäuutiset

03.03.2010