Miten tehostetaan nurmiviljelyä

Nurmisäilörehun tuotantokustannuksiin vaikuttaa eniten pellolta saatava satotaso. Kun tuotantoa tehostetaan tai mietitään mistä saadaan lisää rehuyksiköitä, huomiota kannattaa kiinnittää tilan sisäiseen lohkojen väliseen satovaihteluun.

TilaArtturi-hankkeessa on nyt kolmen vuoden ajan määritetty tilojen nurmisadot punnitsemalla kuutiopainon, kuiva-aineen ja korjattavien kuormien määrän perusteella tai arvioimalla aumojen ja siilojen rehumäärä. Näiden määritysten perusteella on saatu paitsi tilan keskisato, mutta on myös voitu todeta yksittäisten lohkojen satoja.

Merkittävä huomio tuloksista on yksittäisten nurmilohkojen satotason vaihtelu. Kolmen vuoden aikana parhaan lohkon sato on ollut noin 14 000 kg ka/ha kun taas huonoimman on jäänyt alle 1 000 kg ka/ha. Vuosittainen huonoimman ja parhaimman lohkon välinen ero tilan sisällä on usein ollut 5 000-6 000 kg ka/ha.

Laskettaessa keskiarvoja, pyrkivät suuret ja pienet sadot tasoittamaan toisiaan. Keskiarvojen sijaan kannattaakin määrittää yksittäisten lohkojen sato. Kun sitten pitää miettiä rehuntuotannon tehostamista, toimenpiteen voi ensimmäisenä suunnata huonoille lohkoille. Ne voi siirtää muuhun käyttöön tai suunnata esimerkiksi perusparannuspanokset juuri näille lohkoilla.

Kun pienet sadot saadaan nostettua, niillä on huomattava vaikutus myös keskisatoon ja sitä kautta rehun tuotantokustannukseen. Jokainen sentti säilörehun tuotantokustannuksessa merkitsee noin 40 euroa lypsylehmän ruokinnassa.      

03.02.2010