Nurmilohkojen peltotaseet

Taulukossa on esitetty TilaAtturi-hankkeen seitsemän maitotilan sadoiltaan parhaiden (hyvä sato) ja huonoimpien (huono sato) lohkojen typen ja fosforin peltotaseet. Minimi- ja maksimiarvot ovat koko aineiston taseeltaan parhaat ja huonoimmat lohkot molemmissa satoluokissa.

Huonon sadon lohkoilla käytettiin typpeä keskimäärin 26 kiloa vähemmän verrattuna hyvän sadon lohkoihin, mikä näkyi selvästi taseissa. Hyvän satotason lohkoilla typpimäärän nosto suosituksen mukaiseen 200 kiloon hehtaarilla olisi todennäköisesti tuonut vielä suuremman sadon.

Huonoin sato oli 3 700 ry/ha huolimatta 200 kilon lannoitetypen käytöstä hehtaarille. Tämä viittaa selvästi lohkon kasvukunnon heikkouteen.

Hyvillä satotasoilla poistui sadon mukana fosforia noin 30 kg ja tase oli negatiivinen useimmilla tiloilla. Suurin osa fosforista tuli lannasta. Pitkällä tähtäimellä fosforia kannattaa käyttää viljavuusluokan mahdollistama lannoitusmäärä ja tarvittaessa hyödyntää 5 vuoden tasausmahdollisuus. Toisaalta, jos fosforitaseet ovat positiivisia, siihen kannattaa reagoida tarkentamalla viljelynsuunnittelua ja fosforin käyttöä.

Viljelyä kannattaa kehittää niin, että käytetyillä ravinnemäärillä saadaan entistä suurempia satoja,  jolloin myös ravinnetaseet paranevat järkevällä tavalla. Tärkein tekijä on pellon peruskunto.

   Säilörehunurmen peltotaseet maitotiloilla TilaArtturi-hankkeessa (7 tilan tulokset)

02.12.2008