Väitös: Geenitieto auttaa lypsylehmien jalostuksessa

Uuden menetelmän avulla naudan alkiosta voidaan sitä vahingoittamatta ottaa näyte, josta saadaan määritettyä sekä alkion sukupuoli että useita maidontuotantoon vaikuttavia geenejä. Menetelmän avulla voidaan valita haluttuja geenejä kantavat alkiot. Menetelmän on väitöskirjatyönsä ohella kehittänyt tutkija Sirja Viitala MTT:stä.

Viitala osoitti väitöstyössään kahden geenin vaikutukset lehmän maidon valkuais- ja rasvapitoisuuksiin ja kokonaistuotoksiin. Työssä kehitettiin myös menetelmä geenien muutosten tunnistamiseen naudan alkiosta otetusta näytteestä.

Kotieläinten geenikartoitustyössä pyritään tunnistamaan jalostuksellisesti tärkeisiin, monitekijäisiin ominaisuuksiin liittyviä geenimuotoja. Viitala kartoitti väitöskirjatyönsä ensimmäisessä vaiheessa naudan koko perimän suomalaisessa ayrshirekarjassa. Useista maidontuotantoon vaikuttavista kromosomialueista hän perehtyi tarkemmin kromosomin 20 vaikutukseen.

Tutkitusta kromosomista löytyi kaksi geeniä, joiden muuntelun vaikutuksen maidontuotantoon Viitala selvitti. Kasvuhormonireseptorigeenistä löytyi muutos, jolla on selvä vaikutus maidon kuiva-ainepitoisuuteen. Prolaktiinireseptorigeenin muutoksella on puolestaan yhteys maitoproteiinien kokonaistuotokseen. Molemmille löydöksille on haettu patenttisuojaa. Tulos varmennettiin tilastollisesti erillisessä aineistossa, joka edustaa koko nykyistä Suomen ayrshire-populaatiota.

FM Sirja Viitalan väitöskirja Identification of genes controlling milk production in dairy cattle tarkastetaan 28.11.2008 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Sigbjørn Lien Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopistosta (UMB) ja kustoksena professori Craig Primmer Turun yliopistosta. Geeniavusteinen valinta tehostaa ja nopeuttaa naudanjalostusta. Sattuman osuus ja tuotostietojen keräämisen tarve vähenee, kun haluttuja geenejä kantavat eläimet tunnistetaan jo ennen syntymää.

17.11.2008