Kananmunan koko ja kuoren laatu
M- ja L-kokoluokan kananmunista maksetaan korkeampaa hintaa kuin S- tai XL-kokoluokan munista.
Käytännössä ylisuurten munien määrä voi olla ongelma. Munan koon hillitseminen parantaa sekä tuotannon kannattavuutta
että munan kuoren laatua.
Munan koon kasvu tuotantokauden edetessä on luonnollista, eikä sitä voi täydellisesti pysäyttää
munintaprosenttia heikentämättä. On kuitenkin joitakin keinoja, joilla munan koon kasvua voidaan hillitä ja tuottaa
suurempi osuus sopivan kokoisia kananmunia.
Keinot munan koon hillitsemiseksi:
- 1. Muninnan aikaistaminen kahdella viikolla pienentää munanpainoa keskimäärin 0,5 - 0,8 grammaa
koko tuotantokaudella. Munamassa/kana pysyy suurin piirtein samana.
- 2. Kanan tulee olla ihannepainoinen muninnan alkaessa. Ylipainoiset kanat tuottavat isompia munia
koko tuotantokauden ajan.
- 3. Ruokintakertojen lisääminen nostaa munan painoa. Muninnan huipun saavuttamisen jälkeen
ruokintakertojen määrää voikin todennäköisesti vähentää. Aamuruokinnasta ei kuitenkaan pidä tinkiä, samoin illalla
ennen valojen sammumista kanoilla tulee olla rehua saatavilla kahden kolmen tunnin ajan. Ruokintakourut syötetään
tyhjiksi kerran viikossa.
- 4. Kanalan lämpötila vaikuttaa munan painoon. Rehunkulutus alenee 1,3 g/kana/päivä, kun lämpötila
nousee 17 oC:sta 24 oC:een. Samalla myös munan koko pienenee. Lämpötilan noustessa hellelukemiin
riski tuotannonkin alenemiseen kasvaa.
- 5. Noudata kasvattajan antamia ohjeita valo-ohjelmasta!
- 6. Monivaiheruokinnalla, jossa otetaan huomioon kanan tuotantokauden ravintoaineiden tarpeessa
tapahtuvat muutokset, voidaan hillitä munan koon kasvua. Esimerkkinä tästä on Suomen Rehun tasaenergia
ruokinta.
- 7.Kokoon vaikuttaminen pitää aloittaa jo ennen kuin ongelma on käsillä. Esimerkiksi
tiiviste-viljaruokinnalla, tiivisteen käyttömäärää voi alentaa pikkuhiljaa, esim. 0,5 % viikossa jo ennen 52 viikon
ikää, jos munankoko näyttää kasvavan nopeammin kuin jalostajan suositus. Täysrehuohjelmassa noudatetaan suositeltuja
rehunvaihtoajankohtia.
Munan koon ohella taloudellisesti merkittävimpiä munan laatuominaisuuksia on kuoren kestävyys.
Munankuoren tulee kestää ehjänä koko markkinointiketjun läpi kanalasta kuluttajalle. Vahva munankuori on paras suoja
säröjä ja halkeamia vastaan.
Munankuoren rakenne
Vahva munankuori
Koetuloksia
Munankuori koostuu pääosin kalsiumpilareista, jotka ovat kalsiumkarbonaattia, lisäksi pilarikerroksen
sisäpuolella on kaksi kalvokerrosta, ulompi ja sisempi kuorikalvo. Munankuoren päällä on ohut kalvokerros, kutikula.
Kalsiumpilareiden välissä on aukkoja, jotka mahdollistavat untuvikkojen kehityksen kannalta elintärkeän kaasunvaihdon.
Pilarikerroksessa on noin kaksi prosenttia orgaanista ainetta (mm. proteiineja eli valkuaisaineita) ja pieni määrä
magnesiumia ja fosforia. Munankuoren kestävyyteen vaikuttavat kuoren paksuus, ilmahuokosten lukumäärä, kuoren
proteiiniverkon rakenne, kuorikalvot ja munan muoto. Kanan vanhetessa munan paino kasvaa, mutta kuoren paino ei nouse
samassa suhteessa. Näin ollen riski munien rikkoutumiseen kasvaa.
Luuston kalsium
Rehujen kalsium
Punaheltta-rehut
Munankuoren kalsiumin lähteinä ovat rehun sisältämä kalsium ja toisaalta luuston kalsium. Yhden
munankuoren muodostamiseen kana tarvitsee noin kaksi grammaa kalsiumia munan koosta riippuen.
Kalsiumin riittävyyden varmistamiseksi kanojen lähestyessä sukukypsyyttä niiden luiden
kalsiumvarastot kasvavat estrogeenihormonin vaikutuksesta. Varastot sijaitsevat lähinnä pitkien luiden ytimessä, kuten
jaloissa. Tämä varastokalsium on helposti liikutettavassa muodossa olevaa kalsiumfosfaattia. Veren kalsiumpitoisuuden
alentuessa munankuoren muodostuksen aikaan kana pystyy nopeasti ottamaan tätä varastokalsiumia munankuorta
varten.
Kana pyrkii pitämään tämän helppokäyttöisen varastokalsiumin määrän vakiona luustossa, jopa
rakenteellisten luiden kustannuksella. Tästä syystä liian vähäinen kalsiumin saanti rehuista huonontaa sekä munankuorta
että kanojen luuston kuntoa.
Fosforia ei suoranaisesti tarvita munankuoren rakentamiseen, mutta välillisesti se on tärkeää
luuston kalsiumvarastojen täydentämisessä. Jos rehun fosforipitoisuus on liian alhainen, luiden kalsiumvarastot eivät
pysty uusiutumaan ja tilanne voi johtaa kanan luuston ja samalla myös munankuoren heikkenemiseen.
Hyvän munankuoren muodostamiseen tarvitaan myös D-vitamiinia, sillä se on kalsiumin imeytymisen
kannalta välttämätön aine.
Kanat tulisi siirtää riittävän ajoissa runsaasti kalsiumia sisältävälle munintarehulle. Parvessa
on aina muita aikaisemmin munintansa aloittavia lintuja. Jos niitä tällöin ruokitaan vähäkalsiumisella kasvatusrehulla,
niiden kalsiumvarastot riittävät vain pariin kolmeen munaan. Tämän jälkeen ne lopettavat munintansa tai
vaihtoehtoisesti yrittävät ottaa luustosta kalsiumia. Seurauksena saattaa olla "häkkiväsymys" eli kalsiumin puutoksesta
johtuva halvauksen kaltainen sairaustila. Kalsiuminpuutostilanteessa kanan munintasyklien pituudet jäävät normaalia
lyhyemmiksi. Tavallisestihan kana huippumuninnan aikaan pystyy munimaan jopa 30 - 40 munaa peräkkäisinä päivinä ennen
lepoa.
Kokeiden mukaan kalsiumin imeytyminen paranee, kun rehun kalsiumpitoisuus alenee. Eli käytettäessä
matalakalsiumista rehua tuotantokauden alussa, kanaa voidaan ikäänkuin "opettaa" tehostamaan kalsiumin imeytymistä.
Kalsiumin hyväksikäyttö ei kuitenkaan muutu samassa suhteessa.
Esimerkiksi: Jos kanan rehunkulutus on 100 g/pv ja
1) rehun kalsiumpitoisuus on 3,0 %, siitä pidättyy lintuun noin 55 % eli 1,65 g/pv.
2) rehun kalsiumpitoisuus on 3,8 %, siitä pidättyy lintuun noin 52 % eli 1,98 g/pv.
Pidättyneen kalsiumin lisäys on 20 %. Suurin piirtein munan kuoren muodostukseen kaikenkaikkiaan
tarvittava määrä.
Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla Prof. Tuomo Kiiskinen on tehnyt kaksi koetta rehun
kalsiumtason vaikutuksista kuoren kestävyyteen.
Ensimmäisessä kokeessa oli kolme ryhmää, jokaisessa kaksi kalsiumtasoa ja toisessa kokeessa kaksi
koeryhmää, kummassakin kolme kalsiumtasoa.
Kokeiden tulosten mukaan rehujen korkea kalsiumtaso munintakauden alusta lähtien vaikuttaa
positiivisesti kuoren ominaispainoon, kestävyyteen ja kuoriprosenttiin. Rehun korkea kalsiumtaso vaikutti
positiivisesti myös rehun hyväksikäyttöön. Kokeiden tulokset kuviosta: kananmunan kuori
Rehun korkea kalsiumpitoisuus munintakauden alusta alkaen parantaa tuotantotuloksia ja
munankuoren laatua (Kiiskinen 1998a).
| Kalsiumia |
2.5/3.0 |
3/3.5 |
3.5/4.0 |
| Muninta-% |
88.7 |
89.3 |
89.3 |
| Rehunkul. g/kana/pv |
116 |
116 |
113 |
| Rehua kg/munakilo |
2.23 |
2.19 |
2.14 |
| Kuoren ominaispaino |
1.0863 |
1.0877 |
1.0881 |
| Kestävyys |
3.34 |
3.45 |
3.48 |
| Kuori-% |
10.3 |
10.44 |
10.49 |
Rehun korkea kalsiumpitoisuus munintakauden alusta alkaen parantaa tuotantotuloksia ja
munankuoren laatua (Kiiskinen 1998b).
| Kalsiumia |
3/3.5/4.0 |
3.5/4.0/4.5 |
| Muninta-% |
87.1 |
88.4 o |
| Rehua kg/munakilo |
2.30 |
2.27 o |
| Kuoren laatu |
|
|
| Ominaispaino |
1.0856 |
1.0864 |
| Kuoren kestävyys |
3.50 |
3.55* |
| Kuori-% |
10.49 |
10.59* |
Tilastoll. merkitsevyys: O p<10%, * p<5%.
Tulostusversio
