Energian merkitys kotoisissa seoksissa

Energian saannin merkitys kotoisissa seoksissa

Eläinten kohdalla puhutaan usein ravintoaineiltaan tasapainoisesta rehusta. Kanoilla tätä tasapainoa horjuttaa kuitenkin usein energian saanti. Valkuaisaineiden ja aminohappojen saanti on kriittinen piste ruokinnassa, mutta niiden tarpeen täyttäminen on kuitenkin suhteellisen helppoa jo pienellä rehunkulutuksella. Toisin on energian kanssa, jonka kulutusta säätelee kanan oma, tarkka tarve.

Onkin vaikea saada kana syömään enemmän kuin sen tarve on. Tasapaino pysyy, koska linnut lisäävät rehunkulutustaan samalla, kun rehun energiapitoisuus alenee. Ongelmaksi muodostuu etenkin alkumuninnan vaihe. Alhaisilla rehun energiapitoisuuksilla linnun syöntikyky ei ole enää riittävä täyttämään sen tarvetta. Siksi alkumuninnassa käytettävän rehun energiapitoisuuteen pitää kiinnittää huomiota, myös kotoisissa tiiviste-viljaseoksissa.

Mihin energiaa tarvitaan?

Kanan energiantarve koostuu perusaineenvaihduntaan, liikkumiseen, kasvuun ja munantuotantoon tarvittavasta energiasta.

Lämpötilan ja höyhenpuvun kunnon lisäksi energian tarpeeseen vaikuttaa myös tuotantomuoto. Lattiakanat ovat 30-40% aktiivisempia. Jos tuotostaso on sama kuin häkkikanoilla, voidaan aktiivisuuden sanoa lisäävän lattiakanan energiantarvetta noin 5%. Normaalilla tiivisteviljaseoksella, jonka energiapitoisuus jää usein noin 10,1-10,3 MJ/kg, se tarkoittaa yli 120 gr:n päiväsyöntiä energiatarpeen saavuttamiseksi.

Verrattaessa tällaista seosta energiapitoisimpiin täysrehuihin (Multi-Punaheltassa entsyymien vaikutus huomioiden 11.7 MJ/kg), täytyy kanan syödä noin 20 grammaa enemmän päivässä, saadakseen saman päivittäisen energiamäärän.

Taulukossa 1 on esitetty kanan päivittäinen teoreettiinen energiatarve ja tämän täyttämiseksi tarvittava rehunkulutus energiapitoisuuksiltaan erilaisilla rehuilla. Jotta kotoisella seoksella päästään tavoiteltuihin tuotantotuloksiin, täytyy rehun energiapitoisuuden lisäksi päivittäiseen syöntimäärään kiinnittää huomiota.

Taulukko 1. Teoreettinen kanan päivitäinen energiatarve (kcal ME/lintu) sekä sen täyttämiseksi tarvittava syöntimäärä (gr/päivä/kana) eri energiapitoisilla rehuilla (mukaeltu Leeson, S. 2001 mukaan).

Ikä vk	Tarve ylläpitoon	+ 20% aktiivisuuteen	Tarve kasvuun	Tarve munantuotantoon	Tarve yhteensä	MULTI-PH 11,5 MJ/kg	KOTOINEN SEOS 11 MJ/kg	KOTOINEN SEOS 10,3 MJ/kg
16	111	133	43.7	-	177	64	67	71
17	114	137	43.7	-	181	66	69	73
18	118	142	43.7	-	186	67	70	75
19	122	146	43.7	-	190	69	72	77
20	125	150	43.7	5.0	199	72	75	80
21	129	155	43.7	10.0	209	75	79	84
22	132	158	43.7	24.0	227	82	86	92
23	136	163	43.7	42.6	250	91	95	101
24	139	167	43.7	60.9	272	98	102	109
25	141	169	43.7	77.8	291	105	109.5	117
26	142	170	21.9	84.9	277	100	105	112
27	146	175	21.9	87.1	284	103	108	115
28	147	176	21.9	88.6	286	104	109	116
29	149	179	21.9	89.6	291	106	110	118
30	150	180	21.9	90.7	293	106.5	111	119

Vajetta energian saannista?

Energiapitoisuutta 10,8 MJ/kg voidaan pitää rajana, jolloin kanalla on normaaliolosuhteissa vaikeuksia lisätä rehunkulutustaan tarpeeksi saadakseen riittävästi energiaa kasvuun ja munantuotokseen. Tällaista rehua kana syö vielä enemmän, mutta energian saanti on riittämätöntä tarpeeseen nähden.

Kun energian saanti jää ylläpitotarpeen alapuolelle alkaa laihtuminen käyttämällä ruumiin rasva- ja proteiinivarastoja. Energiavaje näkyy ensimmäisenä kasvussa, munanpainossa ja tuotannossa, jotka kaikki jäävät tavoitellusta.

Kotoista ruokintaa käytettäessä pitää erityistä huomiota kiinnittää seoksen energiapitoisuuden täyttymiseen. Suomen Rehun Optimi-palvelussa huomioidaan kanan valkuaisen, aminohappojen, vitamiinien, kivennäisten ja hivenaineiden tarpeen lisäksi myös energiantarve.

Taulukko 2. Seostavoitteet häkkikanaloihin

	Ikäviikot 16-36	Ikäviikot 37-54	Ikäviikosta 55 eteenpäin
Raakavalkuainen %	16.5	15.5	15
Kalsium %	3.6	3.7	3.8
AME MJ/kg	11	10.5	energia vapaa

Taulukko 3. Seostavoitteet lattiakanaloihin

	Ikäviikot 16-32	Ikäviikot 33-46	Ikäviikot 47-54	Ikäviikosta 55 eteenpäin
Raakavalkuainen %	18.5	17.5	16.5	15.5
Kalsium %	3.6	3.7	3.8	3.9
AME MJ/kg	11	10.8	10.5	energia vapaa

Alkuun täysrehua

Täysrehun käyttö kotoisella ruokinnalla on lisääntynyt viime vuosina. Sen etuina ovat luotettavuus, toimintavarmuus ja helpous seoksena, jossa on samassa korkea energiapitoisuus ja muut tarvittavat ravintoainepitoisuudet. Toisaalta täysrehun käyttö alkumuninnassa on pieni satsaus koko parttian onnistumisesta.

Vaikka kotoinen seos saadaan ravintoarvollisesti lähelle vastaamaan täysrehun arvoja, on loppuseoksen tasaisuuteen kiinnitettävä huomiota ja energiatavoitteet jäävät usein saavuttamatta.

Lue lisää:Suomen Rehun tiivisteet muniville kanoille

Rehun olomuoto

Kana säätelee syöntiään tehokkaasti rehun energiapitoisuuden perusteella ja syö runsaammin rehua, jonka energiapitoisuus on niukempi. Jos rehu sisältää erityisen niukasti energiaa, on mahdollista, että kana ei pysty syömään riittävästi rehua ja energian saanti jää vajavaiseksi.

Rehun olomuodolla (rakeinen/jauheinen) on myös suuri vaikutus rehun syöntiin, jolloin jauheista rehua kuluu vähemmän. Kotisekoituksissa rakeistus ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan rehu saattaa olla olomuodoltaan hyvinkin jauheista.

Pienen syöntimäärän kautta muodostuva energiavajaus vaikuttaa myös kanan kasvuun ja munintaan. Vaikka jauheisen rehun saantia kompensoidaan syönnillä, saattaa valkuaisen ja energian saanti kuitenkin jäädä jauheisella olomuodolla pienemmäksi kuin karkeammalla rehulla.