Nurmi tarvitsee kalkkia!

Kalkin päätehtävä on nostaa pellon pH:ta, mikä parantaa kaikkien tärkeiden ravinteiden hyväksikäyttöä. Kalkki on kuitenkin myös lannoite, sillä sen sisältämä kalsium ja magnesium ovat tärkeitä niin kasveille kuin eläimillekin.

Vanha nyrkkisääntö on ,että yksi typpilannoitekilo ”syö” maasta yhden kalkkikilon kalkitusvaikutuksen. Voimaperäisessä nurmiviljelyssä lannoitus, sato itsessään sekä huuhtoutuminen voivat kuluttaa maasta vuoden aikana jopa 700-1000 kiloa kalkkia. Nurmikasveista apilan kalkin tarve on erityisen suuri. Nurmi tarvitsee siis ylläpitokalkitusta selvästi enemmän kuin vilja.

Hyvä nurmirehu sisältää kalsiumia vähintään 5 g/kg rehun kuiva-aineessa. Jotta tähän päästäisiin, tulisi maan kalsiumluvun olla vähintään 2000 mg/l. Viljavuuspalvelun analyysien mukaan maamme peltojen keskiarvo on kuitenkin vain reilut 1600 mg/l. Parantamisen varaa siis on.

Kaikki kalkit sisältävät kalsiumia ja dolomiittikalkit ja magnesiumpitoiset kalkit myös magnesiumia. Maito sisältää paljon kalsiumia, ja näitä molempia ravinteita tarvitaan mm. luuston raaka-aineeksi ja moniin  aineenvaihdunnan prosesseihin. Karjatilalla maan kaliumluvut ovat sonnan ja virtsan käytöstä johtuen korkeat, mikä vielä lisää kalkin tarvetta tasapainottamaan rehun kivennäiskoostumusta.

Nurmi kannattaisi kalkita aina perustamisen yhteydessä. Jos kalkki on syystä tai toisesta levitettävä nurmen pintaan, se tulisi tehdä syksyllä ennen lumen tuloa tai sitten keväällä aivan viimeisillä keleillä. Näin vältetään mahdolliset jääpolteongelmat, joita voi syntyä paksun lumen tallantuessa traktorin ja levitysvaunun pyöränjäljissä.

Kalkitussa pellossa kasvaa runsas ja kivennäiskoostumukseltaan hyvä nurmisato.

11.03.2010