Millä kalkitaan - Kalkeillakin on eroa!

Kalkitusaineet jaetaan eri tyyppeihin magnesiumpitoisuuden perusteella. Jos kalkin magnesiumpitoisuus on alle 2 %, virallinen tyyppinimi on kalsiitti ja jos se on yli 2 %, kalkki on magnesiumpitoinen. Yli 10 magnesiumia sisältäviä tuotteita kutsutaan dolomiittikalkeiksi.

Kaikki kalkit nostavat pellon pH:ta. pH:n nousu on sitä nopeampaa, mitä hienompaa ja mitä kalsiittisempaa kalkki on. Normaali kotimainen kalkki on jauhettu siten, että 100 % tuotteesta läpäisee 2 mm:n seulan ja     50 % menee läpi 0,15 mm:n seulasta. Tällä jauhatusasteella kalkkikiven luontainen neutralointikyky saadaan parhaiten hyödynnettyä. Tätä karkeammat tuotteet eivät ole yhtä tehokkaita.

Oikean kalkkilajin valinta riippuu maan kalsium ja magnesium -lukujen suhteesta. Jos kalsium-luku on esimerkiksi 1500 (mg/l)  ja magnesium-luku 300 (mg/l), suhdeluvuksi tulee 1500/300=5. Tällaiseen peltoon tulisi käyttää mahdollisimman vähän magnesiumia sisältävää kalkkia. Jos taas suhdeluku on yli 10, käytetään magnesiumpitoisia tuotteita. Uudisraivioilla sekä pelloilla, joita ei ole juuri koskaan kalkittu, maasta puuttuu sekä kalsiumia että magnesiumia. Näille maille magnesiumpitoiset kalkit ovat oikea valinta riippumatta em. suhdeluvusta.

Viljavuustutkimuksen viljavuusluokkien välinen pH-ero on 0,4 yksikköä. Vähämultaisella karkealla hiedalla yhden viljavuusluokan parannus saadaan aikaiseksi 2-3 kalkkitonnilla hehtaaria kohti. Erittäin runsasmultaisella savimaalla tai eloperäisellä maalla samansuuruiseen pH:n nousuun tarvitaan kalkkia jopa 10 tn/ha.

Oikean kalkitusaineen ja määrän pystyy helposti selvittämään Nordkalkin Kalkkilaattorilla. Se löytyy netistä osoitteesta www.maanparannus.com.  Taulukkoon syötetään pellon lähtö-pH ja tavoite, Ca- ja Mg-luku sekä maalaji ja multavuus. Kun vielä valitaan lähin Nordkalkin tehdas, ohjelma laskee tarvittavan kalkkimäärän ja ilmoittaa sopivimman kalkkilajin. Ohjelmalla voi myös laskea, minkä verran pellon pH nousee annetulla kalkkimäärällä.

05.02.2010