Yara Suomen kasvuasteseuranta

Säännöllinen kasvustojen kehityksen seuranta on olennaisen tärkeää, jotta osaa ruiskuttaa oikeaan aikaan ja saa aineilla parhaan tehon. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla seurataan eri viljalajien kehitystä kasvukaudella. Kasvun etenemistä ja vinkkejä kasvukauden aikaisiin toimiin voi lukea Farmitin ajankohtaisista uutisista viikoittain.

Zadoksin ym. vuonna 1974 kehittämää asteikkoa käytetään yleisesti viljojen eri kasvuvaiheiden kuvaajana. Kasvuohjelmissa Zadoksin yhdeksänvaihteista asteikkoa on yksinkertaistettu helpommaksi käyttää, kun kasvuvaiheet on jaettu kolmeen laajempaan kasvuvaiheeseen T 1, T 2 ja T 3. Karkeampi jaottelu on tuotteiden optimaalisen käytön kannalta riittävän tarkka, ja se auttaa päättämään, mitä kannattaa ruiskuttaa missäkin vaiheessa.

Eri viljojen Kasvuohjelmissa on aina maininta, missä kasvuvaiheessa kutakin tuotetta tulee käyttää. T1-vaihe tarkoittaa viljan kasvuvaihetta pensomisen lopusta korrenkasvun alkuun (Zadoks 30-32). T 2-vaihe kuvaa viljan kehitystä korrenkasvun lopulta lippulehtivaiheeseen (Zadoks 37-49). T 3 tarkoittaa viljan tähkälle tuloa (Zadoks 51-59).

Viljelytoimenpiteitä korrenkasvun lopulta viljan tähkälle tuloon (T 2-T 3):

Kasvunsäätely
Kasvunsääteiden käyttömäärä valitaan viljeltävän lajikkeen korrenkestävyyden ja lohkon multavuuden mukaan. Kuivuudesta tai märkyydestä stressaantuneita kasvustoja ei tule ruiskuttaa. Paras hyöty kasvunsääteellä saadaan, kun se ruiskutetaan lippulehtivaiheessa yhdessä tautiaineen kanssa. Korren lyhetessä taudit pääsevät helpommin nousemaan kasvustossa ylöspäin. Paras kortta lyhentävä vaikutus saadaan, kun tähkä ei ole vielä esillä. Kasvunsäätelyyn sopivia tuotteita tässä kehitysvaiheessa ovat esimerkiksi Moddus ja Cerone.

Tautientorjunta
Ohralla ja kauralla taudit kannattaa T2-T3 -vaiheessa torjua kun lippulehti on esillä ja kevätvehnällä juuri ennen kukintaa. Acanto Prima 0,75 – 1,25 kg/ha antaa ohralla ja kauralla laajan ja pitkäaikaisen tautisuojan. Amistarin 0,4-0,5 l/ha ja Zenitin 0,3-0,5 l/ha seos sopii erinomaisesti kevätvehnälle. Amistar 0,3-0,5 l/ha ja Proline 0,2-0,4 l/ha -seosta voi käyttää pohjavesialueella. Jos tautipaine on pieni tai viljellään taudinkestävää lajiketta, kannattaa käyttää suosituksen mukaista pienintä käyttömäärää.
Jos lehtilaikkutauteja on torjuttu rikkakasviruiskutuksen yhteydessä puolikkaalla annoksella tautiainetta, kannattaa tautitilanne tarkistaa vielä lippulehtivaiheessa uudestaan. Mikäli tauteja esiintyy, toisen kerran voi ruiskuttaa esimerkiksi Amistarin ja puolikkaan Zenitin seoksella.

Pahkahome aiheuttaa kosteina kesinä huomattavia satotappioita öljykasveilla. Rypsi- ja rapsilajikkeiden välisiä pahkahomeen kestävyyseroja ei ole tiedossa. Laonkestävät lajikkeet ovat kuitenkin jonkin verran kestävämpiä pahkahometta vastaan. Pahkahomeriski on suuri, jos kukintaa edeltäneen kolmen viikon aikana on satanut yli 30 mm ja lohkolla tai sen läheisyydessä on viimeisen neljän vuoden aikana todettu pahkahometta. Pahkahomeruiskutus tehdään täyden kukinnan aikana. Sopivia tuotteita pahkahomeen torjuntaan ovat esimerkiksi Amistar 0,8-1,0 l/ha ja Proline 0,7 l/ha.

Tuhohyönteistentorjunta
Tuhohyönteisten esiintyminen on hyvin paikallista, joten niitä tulee havainnoida aina erikseen joka lohkolta. Tarkkailu kannattaa aloittaa lohkon reunoista.

Tavallisesti lippulehtiin vaaleita purentajälkiä tekevän viljakukon torjunta on tarpeen, jos viljakukon toukkia löytyy viljan lippulehtivaiheessa 1-2 kpl/kasvi. Viljakukon torjuntaan käy esimerkiksi Karate 2.5 WG 0,3-0,4 kg/ha. Karatea voi ruikuttaa aina tähkälle tulon loppuvaiheeseen saakka. Karatella on sekä kosketus- että karkotusvaikutus.

Tähkä- ja vehnäsääsket munivat vehnän (ja ohran) tähkiin siitä lähtien, kun tähkä alkaa näkyä. Vehnä- ja tähkäsääskien torjunta on tarpeen, jos kasvustossa on 1 tähkäsääski (punertava)/6-7 tähkää tai yksi vehnäsääski (kellertävä) tähkää kohti. Ruiskutus tulee tehdä sääskien lentoaikana: tyynenä, kosteana, lämpimänä iltana noin kello 20.00-23.00 välisenä aikana. Jos sataa tai tuulee, hennot sääsket eivät pysty lentämään eivätkä munimaan. Torjuntaan käy tähkälle tulovaiheessa esimerkiksi Karate 2.5 WG 0,4-0,6 kg/ha.

Lehtilannoitus
Lisätypentarpeen arvioimista kevätviljoilla voi helposti tehdä esimerkiksi KEG-lehtivihreäkorteilla tai SPAD-mittarilla. Lisätyppeä voi ruiskuttaa kasvukaudella esimerkiksi Typpiliuoksena. Kevätvehnän ollessa tähkällä suositeltava määrä Typpiliuosta on 30 l/ha+200 l vettä. Samaa määrää voidaan käyttää myös rehuohralle. Mikäli Typpiliuos annetaan yhdessä tautiaineen kanssa, suurin sallittu käyttömäärä on 18 l/ha. Kasvitautien torjunta lisää satoa, jolloin lisätyppilannoituksessa pitää huomioida suuremman sadon tarvitsema typpi. Lisätyppi on ruiskutettava illan tai aamun aikana polttovioitusten estämiseksi. Kasvustoon ruiskutettu typpi on huomioitava typen kokonaismäärässä. Öljykasveille lisätypen voi antaa ruusukevaiheessa esimerkiksi Typpiliuoksena 30 l/ha + 200 l vettä/ha tai Ureana 43 kg/ha (= 20 kg N/ha) + 200 l vettä/ha.

Akuuttiin boorin puutteeseen voi ruiskuttaa varrenkasvuvaiheessa Solubooria 0,1- 0,5 kg/100 litraa vettä. Mangaaninpuutteeseen käytetään YaraVita Mangaania (Mangaanikelaattia) lehtilannoitteena 0,2- 0,4 l/ha/ 400 l vettä hehtaarille.

Havainnot kirjanpitoon
Kirjaa muistiin kasvukauden aikaiset onnistumiset sekä myös mahdolliset epäonnistumiset. Onnistuiko rikkakasvien torjunta vai pitääkö reseptiä täsmentää seuraavana vuonna? Oliko viljeltävä lajike herkkä jollekin kasvitaudille? Tarkkojen havaintojen pohjalta on helppo suunnitella uuden kasvukauden ruiskutuksia. Pellolla tehdyt havainnot kannattaa lisätä kirjanpitoon heti, sillä ne unohtuvat nopeasti.

11.08.2008