Kauran Kasvuohjelma

Kaura on muita viljoja vaatimattomampi kasvi maan pH:n suhteen eli se viihtyy happamemmillakin mailla. Viljeltiinpä kauraa sitten rehu- tai elintarvikekäyttöön, sen käyttökelpoisuuden ratkaisee laatu eli tavoitteena on suurijyväinen kaura. Myös sadon määrä korostuu laskettaessa hehtaarikohtaista tuottoa. Satoon ja jyväkokoon vaikuttaa viljeltävä lajike. Lisäksi tautien ja tuhoeläinten torjunnalla varmistetaan lehtien terveys ja siten hyvä yhteyttämiskyky, mikä lisää kasvien ravinteiden saantia ja hyväksikäyttöä esimerkiksi jyvän muodostumisessa.

Rehukäyttöön viljeltäessä on tärkeää myös korrensääteen käyttö tarpeen mukaan. Huippusatojen edellytyksenä on kaurallakin lohkon oikea pH, riittävä hivenravinteiden määrä, kunnossa oleva vesitalous sekä olosuhteisiin sopivan lajikkeen valinta. Hivenistä erityisen tärkeä on mangaani, koska kaura on viljoista arin mangaanin puutokselle.

Rikkakasvitorjunnan tulee kuulua rutiinitoimenpiteisiin, sillä rikkasiemenistä ei kerry rehuyksiköitä ruokinnassa. Ne huonontavat rehun maittavuutta ja heikentävät viljan kasvua viemällä kasvutilaa ja ravinteita. Jos kauraa viljellään elintarvikekäyttöön, myytävässä sadossa ei saa olla rikkasiemeniä.

Elintarvikekauran viljelyssä kivennäismaat tuottavat painavajyväisen sadon. Lohkon ravinnepitoisuudet tulisi tietää tarkkaan ja lannoitus mitoittaa satotavoitteen mukaan. Erityisesti typpilannoituksessa kannattaa huomioida satotavoite ja maan multavuus.

Kauraa voidaan käyttää kaikkien kotieläinten ruokinnassa. Se soveltuu hyvin myös seoksiin muiden viljalajien kanssa,
erityisesti jos tavoitteena on korjata vilja murskeviljaksi. Kauraa voi käyttää myös kotoisen valkuaisrehun tuotannossa
esimerkiksi herneen tukikasvina.

Tulostusversio