Picolo satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä

Jalostaja
Picolo on Saaten Unionin jalostama saksalainen kevätvehnälajike.

Edustaja Suomessa
Yara Suomi Oy

Myynti
Siementä myy Tilasiemen Oy .

Viljelytausta
Picolo hyväksyttiin Suomen kansalliselle lajikelistalle tammikuussa 2006. Se on ollut mukana MTT:n järjestämissä virallisissa lajikekokeissa vuodesta 2004 lähtien.

Kasvuaika
Picolo on keskimyöhäinen kevätvehnä, jonka kasvuaika on virallisissa lajikekokeissa ollut keskimäärin 104 päivää, mikä on 2 päivän enemmän kuin mittarilajike Kruunulla.

Korsi
Picolon korsi on lyhyehkö ja vahva. Lakoa Picolossa on ollut keskimäärin 6,3 %, kun mittarilajike Kruunun lako-% on ollut keskimäärin 13,6 %.  Rehevässä ja kovassa kasvussa olevassa kasvustossa kasvunsääteen käyttö on suositeltavaa. 

Satoisuus
Vuonna 2006 Picolo oli virallisissa lajikekokeissa olleista kevätvehnälajikkeista Amareton jälkeen satoisin kevätvehnä, 5 % satoisampi kuin Kruunu ja 3 % satoisampi kuin Zebra.

Sadon laatu
Picolon 1000 jyvän paino on markkinoilla olevia lajikkeita korkeampi. Ero mittarilajike Kruunuun on + 1,5 g.
Picolon hehtolitrapaino on kokeissa ollut keskimäärin 78,4 kg.
Leivonnassa tärkeää sitkon ja proteiinin laatua ja määrää kuvaava Zeleny-luku on Picololla koeleivonnassa mukana olleista lajikkeista korkein.

Ravinnetarve satotavoitteen mukaan

Laadukkaan leipävehnäsadon saamiseksi tulee käyttää typpeä lohkon satotason ja fosforia sekä kaliumia maan viljavuuden ja mukaan. Suosituksissa on jätetty 10-20 kg/ha typpeä lisätyppivaraksi valkuaisen nostamiseksi satoisina kasvukausina.

Esimerkki ravinnesuosituksista, kun fosfori on tyydyttävässä viljavuusluokassa savi ja kivennäismaille:

Satotaso, kg/ha	Pääravinteet, kg/ha						Hivenravinteet, kg/ha
	N	P	K	S	Mg	Ca	B	Cu	Mn	Zn	Se
4 000	100	12	20	11	6	10	200	20	100	100	5
5 000	120	15	25	13	8	12	250	25	300	200	5
6 000	140	18	30	15	10	14	300	30	500	400	5

Oikea lannoite, Y-lannos
Eri fosforiluokkiin sopivia lannoitteita:

Taulukossa kunkin fosforiluokan jälkimmäinen tuote sisältää enemmän kaliumia. Yaran Y-lannoksissa on mukana viljoille tärkeimmät hivenet rikin ja seleenin lisäksi. Tarkenna lannoitus lohkoittain ympäristötuen ehtojen mukaiseksi.

Lisää vaihtoehtoja saat kysymällä omamyyjältäsi Tilan Oma Y -lannoksia.

Fosforiluokka	Lannoite
Korkea	Suomensalpietari, YaraMila Nurmen NK 1 tai 2
Hyvä	YaraMila Pellon Y 1, Pellon Y 4
Tyydyttävä	YaraMila Pellon Y 2, Pellon Y 3
Välttävä	YaraMila Pellon Y 5, Pellon Y 6
Huononlainen, huono	YaraMila Nurmen Y 2

Starttiravinne
Starttiravinteella voidaan korvata 4-14 kg fosforitarpeesta. Käyttömäärä 20-60 kg/ha.

Hivenlannoitus
Mailla, joiden pH on luokassa hyvä tai parempi, on syytä varmistaa hiventen riittävyys hivenlannoituksella, käyttämällä esimerkiksi YaraMila Pellon Hiven Y -lannoitetta tai Super-lehtiravinteella 3 6 kg/ha.

Lisätyppi
Suotuisina kasvukausina, kun kasvusto on rehevä, voidaan antaa lisätyppeä tähkän tullessa esiin.

a) Typpiliuosta käytetään 30 l + 200 l vettä hehtaaria kohti yksin ruiskutettuna (11,4 kg typpeä)
b) 18 l + 200 l vettä/ha yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa.
c) Ureaa 43 kg + 200 l vettä hehtaaria kohti 820 kg typpeä).

Lisätyppi on ruiskutettava illan tai aamun aikana polttovioitusten estämiseksi. Kasvustoon ruiskutettu typpi on huomioitava typen kokonaismäärässä.

 Lisää lannoitusohjeita löydät www.farmit.net >Kasviviljely >Lannoitus

Taudinkestävyys
Picolo ei ole erityisen herkkä millekään meille yleisemmin esiintyvistä kasvitaudeista. Virallisissa lajikekokeissa 1998-2005 Picolon härmänkestävyys on ollut jonkin verran parempi kuin Kruunulla (1,7 vs. 4,5).

Viljelysuositus
Picoloa suositellaan viljelyvyöhykkeille I-III.

Kevätvehnälajikkeiden viljely- ja laatuominaisuuksia
Viralliset lajikekokeet 1998-2006/Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Mittarilajikkeena Picolo

	Sato (suhdeluku)	Kasvuaika päivinä	Korrenpituus cm	Lako %	Tjp, g	Hlp, kg	Valkuais- %	Sako 1	Sako 2
Picolo	5017 kg = 100	102,4	73,6	6,2	41,2	78,4	13,6	279	221
Kruunu	95	100,3	82,8	13,2	37,3	76,9	13,3	308	282
Zebra	97	102,1	82,4	7,8	41,4	80,5	13,6	293	239
Mahti	91	100,3	82,2	12,8	35,5	77,2	13,5	284	268
Anniina	87	97,9	77,2	6,6	35,1	80,0	15,9	291	200
Amaretto	110	103,4	82,5	12,4	40,6	80,0	12,4	267	212
Tjalve	86	100,9	73,1	7,7	37,7	78,3	14,5	284	204

Kasvinsuojelu

Rikkakasvien torjunta

Torjumalla rikkakasvit vähennetään lakoisuus- ja kuivatuskustannuksia ja samalla varmistetaan viljelykasville paremmat kasvuolosuhteet. Rikkakasvientorjunta on tehtävä aina sadon laadun varmistamiseksi. Käytettävä rikkakasvientorjunta-aine valitaan aina vallitsevan rikkalajiston mukaan. Harvan kasvuston rikkakasvientorjunta tulee tehdä erityisen huolella.

Perusohje: Express+kiinnite tai Ratio+kiinnite

" jos ohdaketta tai valvattia, myöhästetty ruiskutus Ariane S:llä
" jos mataraa ja  tattareita, seos Express tai Ratio+Primus+kiinnite

Juolavehnä kannattaa torjua edellisenä syksynä joko pesäkkeittäin tai koko lohkolta glyfosaatilla.

Kasvitautien torjunta

Kasvitaudit on syytä torjua aina, kun sato-odotukset ovat vähintään normaalit. Jos tautipaine on lievä sopii tautientorjuntaan Tilt tai Basso. Kovassa tautipaineessa kannattaa valita laajan ja pitkän suojan antava Stratego tai Proline.

Laontorjunta voidaan tehdä rikkakasvientorjunnan yhteydessä pensomisvaiheen ja 1-solmuasteen aikana Korrensääde 5 C Limitillä. Rehevässä kasvustossa lippulehtivaiheen tautientorjunnan yhteydessä voidaan antaa pieni annos Ceronea.

Kuivuus, märkyys, helle ja halla stressaavat viljakasvustoa. Ruiskuta vain hyvässä kasvusssa olevia kasvustoja.

Tuholaisista kirvat ja tähkäsääski torjutaan tarvittaessa Sumi Alphalla tai Mavrikilla. Sääskien torjunta kannattaa yhdistää tautientorjuntaan tähkän tultua juuri esille.

Tulostusversio