Kasvinsuojelu

Rikkakasvien torjunta
Kasvitaudit
Tuhoeläimet

Rikkakasvien perustorjunta syksyllä glyfosaatilla

Rikkakasvien torjuntaan kannattaa satsata. Juolavehnä ja taimettuneet rikat torjutaan myöhään syksyllä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa glyfosaatilla.  Kevyillä mailla käsittely voi olla tarpeen myös keväällä ennen kylvöä, jolloin ainemäärän voi pudottaa kolmanneksen. Kevättorjunnassa on ennen kylvöä odotettava, että rikat ovat kasvussa. Varsinkin syväjuurisia rikkoja torjuttaessa kannattaa torjunta siirtää mahdollisimman lähelle kylvöajankohtaa.

Torjunnassa säät ja lämpötila vaikuttavat ruiskutustulokseen. Käytä glyfosaattia ja kiinnitettä. Älä käytä seoksia glyfosaatin kanssa. Jos torjut monivuotisia rikkakasveja glyfosaatilla ennen kylvöä on eduksi, jos ruiskutuksen ja kylvön väli aika olisi vähintään 7 vuorokautta. Yksivuotisten rikkojen torjunnassa ruiskutuksen ja kylvön väliajaksi riittää 2 vuorokautta.

Kylvön jälkeistä glyfosaatti-käsittelyä ei suositella, koska varsinkin multavilla mailla kylvövannas muokkaa maata ja osa rikkakasveista peittyy mullan ja pölyn alle, tällöin ne välttyvät torjunnalta. Kylvön jälkeisessä glyfosaatti-torjunnassa on olemassa myös sääriski. Kylvön jälkeen saattaa tulla sateita ja osa oraista ehtii pinnalle ennen kuin päästään ruiskuttamaan. Jos oraita on näkyvissä tai siemen ei ole kunnolla mullan peitossa, ne tuhoutuvat ruiskutuksessa.

Heinät ja yksivuotiset

Torju yksivuotiset rikkakasvit tarvittaessa orasvaiheessa, viimeistään pensomisen lopulla. Pelloissa on varastossa siemenlevintäisten heinäkasvien siemeniä. Kyntö ja muut muokkaukset pitävät nämä heinät kurissa. Sen sijaan suorakylvetyillä peltolohkoilla niistä voi tulla vaikea ongelma. Vehnillä voit käyttää myös juolavehnää kurittavaa Monitoria, mikäli tarvetta ilmenee. Monitorilla torjut myös yksivuotisia heinämäisiä rikkoja esim. nurmilauhaa, niittynurmikkaa, timoteita ja polvipuntarpäätä vehnäkasvustoista.

Kestorikkakasvit

Kestorikkakasvien torjunnan tarve todennäköisesti vähenee. Edellytyksenä on, että ne saadaan ensin torjuttua pellolta, eikä niiden siemeniä pääse pellolle kylvösiemenen mukana tai pientareilta. Valvatin ja ohdakkeen torjunta helpottuu ja onnistuu myös pienannosaineilla. Tämä johtuu siitä, että suorakylvössä ohdake ja valvatti ehtivät kehittyä ruusukeastetta pidemmälle ennen torjuntaa. Torjunnalla saadaan hyvä teho, kun ruiskutus tehdään vasta pensomisen lopulla. Kevyillä maalajeilla juolavehnä pysyy ongelmana pitkään ja vaatii monivuotista ja tarkkaa torjuntaohjelmaa.

Kasvitaudit

Myöhäisempi kylvöaika ja maan pinnalla oleva kasvinjäte lisäävät kasvitautien määrää suorakylvetyillä viljoilla. Kasvitautipainetta voi torjua huolehtimalla viljelykierrosta, valitsemalla viljelyyn taudinkestäviä ja lyhytkortisia lajikkeita sekä hyvälaatuista siementä.

Suorakylvettyjä kasvustoja on seurattava tarkasti ja torjunta tehtävä ajoissa, kun olosuhteet ovat kasvitaudeille edulliset. Peitattu siemen suojaa orastuvaa viljaa homeilta ja siemenen mukana leviäviltä kasvitaudeilta.

Kasvukauden aikaisessa kasvinsuojelussa tarkkaillaan vehnä vehnän jälkeen -viljelyssä vehnänlehtilaikkutaudin ( DTR-taudin) mahdollista saastuntaa orastumisesta T1-vaiheeseen. Kasvusto on syytä ruiskuttaa jo kolmilehtivaiheessa, jos tautia esiintyy.

Maanpinnalla hajoava olkimassa suosii Fusarium-sienilajeja. Nämä sienet ovat tyvi- ja lehtilaikkutautien aiheuttajia viljoilla. Tiiviisti maanpintaan painunut hyvin silputtu olkijäte hajoaa paremmin talven aikana, jolloin taudinaiheuttajia kuolee. Suomen kasvuolosuhteissa myös ilmalevintäisten härmä- ja ruostesienten merkitys voi korostua. Suorakylvössä kasvitautien torjunnalla saadaan tavanomaista suuremmat sadonlisät.

Viljojen kasvitautiennuste on hyvä apu tautitorjuntatarvetta määriteltäessä.

Tuhoeläimet

Tuhoeläinten torjuntatarve säilynee ennallaan ja tarkkailun tarve lisääntyy siirryttäessä suorakylvöön. Suorakylvön vaikutusta tuhoeläinten määrään ei tunneta vielä tarkasti. Se ei todennäköisesti muodostu yhtä suureksi ongelmaksi kuin rikkakasvit tai kasvitaudit.

Tuholaisia on kuitenkin tarkkailtava ja torjuttava tarvittaessa. Erityisesti on seurattava tähkäsääskiä, Hessenin-sääskeä, viljakukkoa, ripsiäisiä, luteita ja kaskaita.

Syysviljan suorakylvö kevätviljan tai syysviljan jälkeen on riski, jos kesä on ollut sateinen ja lämmin. Suorakylvö suosii etanaa, joka saattaa runsastua niin paljon, että orastuva syysvilja tuhoutuu. Etanat ja kotilot saa torjuttua tehokkaasti ja luonnonmukaisesti Ferramol -tuotteella.

Onnistunut viljely on usean osatekijän tulos

Pellon kasvikunto, satotason mukainen panostus ja huolellinen työ vaikuttavat satotasoon ja kannattavuuteen enemmän kuin käytetty viljelytekniikka. Suorakylvö soveltuu sekä syysviljojen että kevätviljojen ja öljykasvien viljelyyn, kunhan viljelijä opettelee tekniikan niksit ja pitää peltonsa hyvässä kasvukunnossa. Myös nurmien uusiminen ilman kyntöä on teknisesti mahdollinen.

 

 

 

Tulostusversio