Yara Suomen tutkimustoiminta
Tutkimus- ja kehitystyö on aina ollut tärkeää Yara Suomelle. Yara Suomen omalla Kotkaniemen tutkimusasemalla
Vihdissä tehdään kenttäkokeita eri viljalajeilla, öljykasveilla ja nurmella. Kenttäkokeita tehdään myös
yhteistyöviljelijöiden pelloilla, joten koetuloksia saadaan hyvin erilaisista viljelyoloista. Koetuloksia hyödynnetään
lannoitussuosituksissa, neuvonnassa, Suomeen soveltuvan lannoitevalikoiman suunnittelussa sekä lajikekohtaisissa
Kasvuohjelmissa.
Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa rikin ja hivenravinteiden merkitys öljykasveilla ja viljoilla,
fosforin ja kaliumin merkitys viljoilla, vehnän valkuaisen hallinta ja leivontalaatu, uusien lehtilannoitteiden
testaus, uutuuslajikkeiden typenkäyttö sekä suorakylvöön liittyvät asiat. Nurmikokeissa tutkitaan eri lannoitusmääriä,
lannoituksen ja korjuuajan vaikutusta nurmen satoon ja laatuun sekä nurmen kalium ja fosforilannoitusta.
Kasvuohjelmakokeissa yhteistyössä Agrimarketin kanssa tarkennetaan lajikekohtaisia viljelyohjeita lannoituksen ja
kasvinsuojeluaineiden käytön suhteen.
Tiivistä yhteistyötä
Yara Suomi on mukana monissa koetoimintaan liittyvissä yhteistyöhankkeissa esimerkiksi MTT:n, Helsingin Yliopiston
ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kanssa. Koetoimintaan liittyvää yhteistyötä tehdään myös Agrimarketin, Syngentan,
Bayerin, Bernerin, Boreal Kasvinjalostus Oy:n, Fazerin myllyn ja Västankvarnin tutkimusaseman kanssa.
Lannoitteisiin ja lannoitukseen liittyvää tietoa ja osaamista vaihdetaan muiden pohjoismaiden yaralaisten kanssa.
Pohjoismaista lannoitusosaamista saadaan näin hyödynnettyä myös Suomen viljelyoloihin.
Kotkaniemen tutkimusasemalla vierailee kasvukauden aikana lukuisia vierasryhmiä tutustumassa kenttäkokeisiin.
Kasvukauden aikana kokeisiin on mahdollisuus tutustua avoimilla kenttäkoekierroksilla, erilaisissa suuremmissa
tapahtumissa tai erikseen sovittaessa. Tutkimusasemalla järjestetään vuosittain myös erilaisia
viljelijäkoulutuksia.
Historia ulottuu keskiajalle asti
Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan tilan historia ulottuu aina keskiajalle saakka. Kartanon päärakennus on
rakennettu vuonna 1863. Se toimii nykyisin edustus- ja kokoustilana. Nykyään Kotkaniemen tutkimusasemalla on peltoa
yhteensä 90 hehtaaria. Kokeiden ulkopuolelle jäävää alaa viljellään Kasvuohjelman mukaisesti.
|

Tavallisesti kenttäkokeen yksi koeruutu eli koejäsen on 1,25 metriä leveä ja 10,0
metriä pitkä. Sama koejäsen toistuu kokeessa neljä kertaa ja ruuduista lasketaan keskiarvo. Koeruuduista tehdään
kasvukaudella lukuisia havaintoja ja mittauksia.

Wintersteiger koeruutupuimuri punnitsee ja mittaa jokaisen koeruudun
puintikosteuden erikseen. Samalla on myös mahdollisuus ottaa näyte laatuanalyysiä varten.
|