Huomioi valkuaisen vaikutus lannoitukseen

Viime kesänä saatiin kevätvehnästä ennätyssatoja. Sää oli kasvun kannalta monin paikoin varsin suotuisa. Sadon kasvaessa myös ravinteiden tarve lisääntyy. Typpilannoitus ei viime kasvukautena riittänyt suurilla sadoilla valkuaisen muodostukseen. Kun viljakasvusto puidaan, poistuu pellolta ravinteita jyvien lisäksi myös olkisadossa. Mitä suurempi sato, sitä enemmän ravinteita poistuu.

Tiedosta jyvien ja olkien sisältämä typpi

Jyvien ja olkien sisältämä typpi voidaan laskea niiden sisältämästä raakavalkuaisesta. Sadon suurentuessa typpeä tarvitaan enemmän valkuaisen muodostamiseen. Esimerkiksi 4000 kilon sato 11,0 %:n raakavalkuaisella vaatii laskennallisesti 83 kiloa typpeä ja 12,5 %:n valkuaisella 92 kiloa typpeä. 6000 kilon sato vaatii jo 11,0 %:n valkuaisella 124 kiloa typpeä hehtaarille. Jos valkuainen on 6 tonnin sadolla 12,5 %, jyviin ja olkiin sitoutuu 138 kiloa typpeä.

Kuvassa on laskettu valkuaisen määrän vaikutus kevätvehnän keskimääräiseen
typentarpeeseen (jyvät + olki) eri satotasoilla.

Toinen ravinne ei korvaa toista

Jos kasvilla on puute jostain ravinteesta, se ei voi täysipainoisesti hyödyntää muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi runsaastikin saatavilla. Ravinteet eivät siis korvaa toisiaan. Parhaan hyödyn lannoituksesta saa, kun antaa ravinteita kasville oikeassa suhteessa ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuvan määrän.

Lannoita lajiketyypin mukaan

Yara Suomen uudet kevätvehnän lannoitussuositukset perustuvat eri lajikkeiden lajikeominaisuuksiin. Lannoitussuosituksissa kevätvehnälajikkeet on jaettu kolmeen päätyyppiin sadon määrän ja tyypillisen valkuaispitoisuuden mukaan. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat aikaiset, korkean valkuaisen omaavat perussatoiset lajikkeet, toiseen päätyypin lajikkeet ja kolmanteen ryhmään myöhäiset, matalan valkuaisen omaavat satoisat lajikkeet. Nykyiset, tarkemmin lajikeominaisuudet huomioivat kylvölannoitus- ja kasvukaudenaikaiset lisälannoitussuositukset perustuvatkin lajikejakoon

Lue lisää lajiketyypin mukaisesta lannoituksesta

Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman lannoitusporraskokeissa näkyi selkeästi
satotason vaikutus kasvuston rehevyyteen. Kuvassa lannoitusmäärät nousevat
vasemmalta oikealle. Rehevä kasvusto tarvitsee ravinteita enemmän kuin harva
kasvusto.