Kotimaisella Jermu-rehuherneellä on keltaiset siemenet ja huikea satopotentiaali. Herne onkin hyvä valinta viljelykiertoon typensitojakasvina niin valkuaisomavaraisuuden, maan rakenteen kuin markkinanäkymienkin kannalta.

Palkokasvien viljelysuosio on lisääntynyt Suomessa viime vuosina merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan herneen viljelyala oli viime vuonna yhteensä noin 10 000 hehtaaria, kun vielä vuonna 2014 se oli miltei puolet pienempi.

Viime vuonna viljelyyn kannustettiin myös kansainvälisesti viettämällä palkokasvien teemavuotta. Tavoitteena oli lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja jakaa tietoa niiden hyvistä ominaisuuksista.

Herneen viljely onkin hyvä vaihtoehto tilan viljelykiertoon monesta eri näkökulmasta; se sitoo typpeä maaperään, lisää valkuaisomavaraisuutta, parantaa maan rakennetta ja voi olla viljoja taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Kasvavaan kiinnostukseen ja kysyntään vastataan nyt uusilla hernelajikkeilla.

Jermu^BOR tuottaa suuret sadot

Kotimainen uutuusherne Jermu on jalostettu pohjoisiin kasvuolosuhteisiimme ja sen avulla on mahdollista tuottaa laadukasta kotimaista valkuaista kotieläintilojen tarpeeseen.

Jermu on erittäin satoisa lajike. Virallisissa lajikekokeissa Jermun on todettu olevan jopa 20 prosenttia valtalajikkeita satoisampi. Kasvuajaltaan tämä aikainen rehuherne tuottaa pienisiemenistä satoa, minkä ansiosta kuivuminen on nopeaa, sadonkorjuussa tapahtuva rikkoutuminen vähäistä ja kylvösiemenen menekkikin on pienempi.

Jermun erittäin korkea satopotentiaali takaa viljelijälle kunnon valkuaissaannon, vaikka satoisuus verottaakin herneen valkuaisen tuottokykyä. Sadonkorjuuta sujuvoittaa ja puintitappioita vähentää Jermun vankka ja hieman pidempi varsi.

Tutustu Jermuun tarkemmin

Lue lisää palkokasvien vuodesta