Syysviljoja lannoittamaan

Syysviljojen etuna on se että ne pystyvät hyödyntämään varhaiskevään lämpimät päivät. Erityisesti syysvehnä hyötyy aikaisesta lannoituksesta, sillä se muodostaa tehokkaasti sivuversoja kevään viileänä kautena, kunhan ravinteita on saatavilla.

Suomensalpietari Se+ (NPKS 27-0-1-4) on erinomainen lannoite syysviljojen kevätlannoitukseen. Se sisältää myös rikkiä, joka on tärkeänä rakenneosana valkuaisessa ja sitä kautta myös koko kasvin kehityksessä. Jos lohkon rikkiluku on välttävä tai huononlainen, kannattaa kasvuston riittävä rikkilannoitus varmistaa YaraBela N26, S14 -lannoitteella. Mikäli lohkolla on tarvetta syksyn jäljiltä fosforilannoitukseen, voi käyttää esimerkiksi YaraMila Pellon Y 1:tä (27-2-3-3). Kevätkosteuden turvin kasvi saa ravinteet tehokkaasti käyttöönsä.

Syysvehnä

Syysvehnän kevätlannoitus kannattaa antaa jaettuna. Heti keväällä tehty lannoitus käynnistää kasvun ja lisää sivuversojen muodostumista. Toisella, korrenkasvuvaiheessa tehdyllä lannoituksella turvataan riittävä typpi myöhemmässä kasvun vaiheessa. Valkuaiseen vaikutetaan puolestaan tehokkaimmin syysvehnän tähkimisen loppuvaiheessa, aina maitotuleentumisvaiheeseen asti.

Ruis

Ruis muodostaa sivuversot syksyllä, joten kevätlannoituksella niitä ei enää lisätä. Lannoitus voidaan myös rukiilla jakaa, mutta ruis ei ole kokeissa hyötynyt jaetusta lannoituksesta niin paljon kuin syysvehnä.

Syysrypsi

Syysrypsi alkaa kasvaa varhain keväällä ja kasvuston kehitys on nopeaa aina kukinnan alkuun saakka. Tänä aikana syysrypsi tarvitsee kasvaakseen riittävästi ravinteita. Kevätlannoitus tulee tehdä aina mahdollisimman varhain keväällä. Öljykasvien kevätlannoitukseen kannattaa käyttää rikkipitoisia lannoitteita kuten Suomensalpietari Se+ tai YaraBela N 26, S 14 -lannoitetta. Sopiva typpimäärä on 100-140 kg/ha. Lannoituksen suuruus mitoitetaan kasvuston kunnon ja maan multavuuden mukaan.

Lue lisää syysviljojen lannoitus