Porkkanan kasvinsuojeluun tulossa suuria muutoksia

Porkkanan rikkakasvitorjuntaan tulee ensi vuoden jälkeen suuria muutoksia, kun vuosikymmeniä käytössä ollut Afalon-neste poistuu markkinoilta. Bernerin koeruuduilla Salossa ja Vaasassa testataan uusia valmisteita, joilla Afalonin jättämä aukko paikataan. Tilanne näyttää aika valoisalta ja odotettavissa on uusia keinoja rikkakasvien torjuntaan porkkanalle. Näistä kokeista kerromme lisää ensi talven neuvontatilaisuuksissa.

Salossa sijaitsevalla koekentällä testataan uusia valmisteita porkkalle. Kuva on otettu ensimmäisen ruiskutuksen jälkeen. Toinen ruiskututus tehtiin viikon 24 lopussa, jolloin porkkanssa oli 2 kasvulehteä. Osalle ruuduista tehdään vielä yksi myöhäisempi ruiskutus.

Porkkanan viljelyssä pitää myös huolehtia hyönteisten torjunnasta. MTT tekee erinomaista työtä havainnoimalla hyönteisten mm. porkkanakärpäsen esiintymistä. Tuoreimman ennusteen mukaan porkkanakärpäsen lento on Juhannuksen aikaan huipussaan Etelä-Suomessa, muualla maassa lento on aluillaan ja pohjoisempana kärpänen ei vielä lennä.

Toukat elävät sarjakukkaisten kasvien, erityisesti porkkanan, persiljan ja palsternakan juuristossa, ja vahingoittavat satoa merkittävästi. Porkkanat sykeröityvät ja punertuvat. Kasvu pysähtyy. Kolmannen kehitysvaiheen toukat syövät porkkanoihin toukkareikiä, joiden kautta bakteeri- ja sienitaudit pääsevät iskeytymään juureen. Porkkanakärpänen talvehtii edellisen vuoden porkkanalohkolla kotelona. Kotelosta kuoriutuneet aikuiset aloittavat lentonsa kun tehoisan lämpötilan summa ylittää 260 astetta. Lennon huippu ajoittuu usein kesäkuun loppupuolelle, kun lämpösumma on noin 480 astetta. Aikuiset munivat valkoiset munansa ravintokasvin tyvelle. Munista kuoriutuneet toukat kaivautuvat kasvin juuristoon, ja käyttävät sitä ravinnokseen. Toukkavaiheen lopussa toukka koteloituu. Sukupolvia on Etelä-Suomessa kaksi, pohjoisemmassa vain yksi.

Torjunta:
Porkkanakärpäsen kotelot talvehtivat edelliskesän porkkana-, persilja- tai palsternakkaviljelmillä, siksi viljelykierto on tärkeä ennalta ehkäisevä torjuntakeino. Viljelypaikan valinnalla voi myös vaikuttaa, sillä porkkanakärpäset suosivat tuulelta suojaisia paikkoja.
Harsojen ja verkkojen levitys heti kylvön jälkeen ehkäisee porkkanakärpäsen muninnan lohkolle. Porkkanakärpästen määrää tarkkaillaan liima-ansoilla, joita sijoitetaan lohkolle 3-5 kpl. Lohkojen välillä voi olla suuria eroja porkkanakärpästen määrässä.
Kemiallisen torjunnan torjuntakynnys on 5 kärpästä/pyydys/viikko kesä-heinäkuussa. Torjuntaan sopivat pyretroidit esim.  Sumi Alpha 0,3-0,5 l/ha. Lisäämällä ruiskutusliuokseen Silwet Gold-kiinnitetä varmistetaan ruiskutuksen onnistuminen.

Hyvässä kasvussa olevaa porkkanaa Hausjärvellä 18.6.2012.

Berner Oy - Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito