Ohra
• Mallasohra
• Rehuohra
• Tärkkelysohra
Kaura
• Rehukaura
• Elintarvikekaura
Kevätvehnä
• Myllyvehnä
• Rehuvehnä
Syysvehnä
• Myllyvehnä
• Rehuvehnä
Öljykasvit
• Rypsi
• Rapsi
• Syysöljykasvit
Agrimarket -ketjun ja YARA Suomen järjestämä täsmälannoituskiertue kiertää ympäri Suomea. 11.7. kiertue saapui Pohjois-Savoon, Siilinjärvelle, Ville Savolaisen syysvehnälohkolle. Paikalle ilmaantui reilut 30 savolaista viljelijää tutustumaan täsmälannoitukseen.
Yara N-Sensor
Ennen varsinaisen työnäytöksen aloitusta agronomiopiskelija Jussi Raunio kertoi Yara N-Sensorin toimintaperiaatteesta. Yara N-Sensor™ mittaa kasvien typpipitoisuutta niiden lehdistä heijastuvan valon perusteella. Laite mahdollistaa lannoitusmäärän säädön reaaliaikaisesti lannoituksen aikana. Laitteen molemmissa päissä on kamerat, jotka kuvaavat kasvustoa sekunnin välein ottaen yhden sekunnin aikana 50 m2 alalta kuvia kasvuston lehtivihreästä ja biomassasta. Näin kuvamateriaali päivittyy nopeasti traktorissa olevaan päätteeseen, jossa nähdään peltolohkon eri kohtien typpitilanne. Tämän laitteen ansiosta typpitilanne kasvustossa saadaan tasattua, ja kasvusto tuleentuu yhdenaikaisesti. Samalla kasvustosta saadaan tasaisempi ja suurempi sato. Tasaisesti tuleentunut viljasato säästää kuivauskustannuksissa.
Täsmälevityksen näytöspelto
Lohkolle oli ajettu edellisenä syksynä sianlietettä 15 tn/ha, jonka jälkeen siihen kylvettiin syysvehnä. Keväällä kasvustolle oli levitetty suomensalpietaria. Ruiskutuksissa oli käytetty rikkakasviaineena Logran+Oxitril -seosta ja hivenlannoitteena Yaran uutuustuotetta, Yaravita Gramitrelia. Pari viikkoa myöhemmin kasvustoon ruiskutettiin tautiaineena Delaroa maksimiannoksella. Tapahtumapäivänä lohkolle levitettiin Hiven Suomensalpietaria 20 kg/N/ha. Typpitasot ovat korkeat, mutta niin ovat satotasotavoitteetkin. Maanviljelijä Ville Savolainen totesi, että hän haluaa pitää satotasot korkeina, koska silloin saadaan laadullisestikin parempaa viljaa. Savolaisella on sikatila, ja hänen mielestään sika tarvitsee hyvälaatuista ja valkuaispitoista viljaa kasvaakseen.

Kasvitaudit ja ravinnepuutokset
Tapahtumapaikalla oli myös Agrimarketin tutkimuspäällikkö, agronomi Juha Salopelto. Viljelijät saivat täyden päivityksen siitä, kuinka paljon kasvitaudit pudottavat kasvustojen satoa. Vuosi sitten kasvitautiruiskutuksilla saatiin jopa 800 kg/ha parempia satoa lohkoilta, joille oli suoritettu kasvitautiruiskutus. Tällaisena sateisena kesänä tautiruiskutus korostuu voiden antaa sadonlisäystä jopa yli 1000 kg/ha. Tärkeintä kasvustoissa on, että kolme ylintä lehteä ovat terveitä.
Ravinteiden puutoksia on havaittavissa kasvustoissa varsinkin Etelä-Suomen hyvillä peltolohkoilla. Lohkoilla, joissa pH on yli 6,5 esiintyy mangaanin imeytymisongelmia (korkea pH estää mangaanin imeytymisen). Ensimmäisenä mangaanin puutos näkyy kaurassa, sitten ohrassa. Vehnässä puutos ei näy, mutta jos puutosta esiintyy muissa viljoissa, sitä on myös vehnässä. Mangaanin puutos pienentää satoa. Salopelto kertoi myös peltolohkojen tämän vuoden typpitilanteesta. Viime vuoden sadot ovat olleet niin hyviä, että satojen mukana poistui paljon typpeä. Typpi vaikuttaa suuresti venän valkuaisen määrään.

Kuopion Agrimarketin agrologiharjoittelija Jarkko Hyttinen