Syysrapsin puinti Luke Ruukin toimipisteessä

Luke Ruukin (ent. MTT) toimipisteessä jatkettiin syysrapsin testaamista kesällä 2014. Perustetussa kokeessa havainnoitiin lajin ja lajikkeen (Maximus 06) yleistä menestymistä, sekä naudan lietelannan soveltuvuutta syysrapsin perustamislannoitukseksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Luke Ruukin (ent. MTT) toimipisteessä jatkettiin syysrapsin testaamista kesällä 2014. Perustetussa kokeessa havainnoitiin lajin ja lajikkeen (Maximus 06) yleistä menestymistä, sekä naudan lietelannan soveltuvuutta syysrapsin perustamislannoitukseksi Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikille lannoitusruuduille annettiin perustamisvaiheessa 50 N kg/ha.

Syysrapsi orastui kesällä erittäin hyvin ja oli jopa turhankin rehevä. Kasvua hillitsemään kokeilimme toiselle puolelle alaa Juventus kasvinsuojeluruiskutusta. Juventus toimii öljykasveilla myös kasvunsääteenä. Toisella puolella koealaa kasvupisteet nousivat noin 1cm verran rehevästä kasvusta johtuen.

 Väkilantaruudulta, jossa hirvieläimet eivät tuhonneet kasvusta saatiin yli 4 tonnin hehtaarisato.
Talvi oli edellistä vuotta parempi ja lunta oli maassa joulukuusta huhtikuulle. Syysrapsille suotuisasta talvesta huolimatta syysrapsi talvehti odotettua heikommin. Liete-ruudulla vieraili kauriita ja rusakoita, joiden aiheuttamat eläintuhot heikensivät ruudun talvehtimista.

Keväällä ennen kukintaa syysrapsilla oli vähän kuoriaisia ym. tuholaisia. Kasvusto ruiskutettiin ainoastaan kerran tuholaisia vastaan. Tuholaisten vähyys johtui kevään kylmästä säästä.

Kasvusto kukki ja tuleentui melko tasaisesti. Ainoastaan liete-ruudulla oli epätasaisuutta. Kesän 2015 oli sään puolesta huono, erittäin märkä ja kylmä. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut syysrapsin kasvuun.

Syysrapsi puitiin 28.9.2015 tutkimusaseman puimurilla. Ennen puintia kasvusto rajattiin määrämittaan. Rajaamalla koealasta saatiin tasainen ja eläintuhoja kärsineet alat voitiin rajata pois. Koealat puitiin lannoitusruuduittain ja sato mitattiin myös näiden ruutujen mukaan.

Satoa odotettiin edellisen vuoden tapaan 3000 kg/ha, mutta valitettavasti eläintuhot laskivat sadon tälläkin kertaa alle odotetun. Satoa ruuduilta tuli seuraavasti: Liete-ruutu 1587 kg/ha, Liete+väkilanta- ruutu 2882 kg/ha ja väkilanta 4084 kg/ha. Yhteensä sato tällä kokeella oli 2851,5 kg/ha.

Tuloksista voidaan todeta, ettei lannoitustavalla ole merkitystä syysrapsia perustettaessa. Kokeen tuloksissa selkeästi huonoimman sadon saanut liete-ruudun huonous ei johtunut lannoituksesta vaan eläintuhoista. Parhaimmalla ruudulla ei eläintuhoja havaittu lainkaan.

 Syysrapsi kehittää vahvan juuriston, jolla on myönteistä vaikutusta seuraavan vuoden kasville.
Syysrapsi on vakuuttanut paikkansa myös pohjoisten tilojen viljelykierrossa. Syysrapsi on suhteessa muihin syyskylvöisiin kasveihin varteen otettava vaihtoehto. Se tuottaa kevätrypsiin verrattuna lähes kaksinkertaisen sadon. Sen on osoittautunut hyvin talvenkestäväksi ja satoisaksi kasviksi.

Kati Mattila, Luke

Lisätietoa syysrapsin rikkakasvitorjunnasta

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja