Syysrapsin viljelyssä on Pioneer Maximus- lajikkeesta saatu monina vuosina hyvin myönteisiä kokemuksia. Talvi voi kuitenkin tuoda haasteita kaikkien syyskasvien viljelyyn, ja näin valitattavasti kävi viime talven poikkeavissa olosuhteissa. Pioneer Maximuksen kasvupiste on hyvin alhaalla maan pinnan tasossa, joka antaa parasta mahdollista talvehtimissuojaa. Viime tammikuun jopa -30 asteen pakkaset ilman lumisuojaa oli kuitenkin useilla pelloilla talvehtimiselle liikaa.

Syysrapsin korkea satopotentiaali, hyvä esikasviarvo ja mahdollisuus kylvää edelleen syysviljoja, ovat merkittäviä valtteja syysrapsin viljelylle. Siksi halusimme viime talven vaikeuksien jälkeen edelleen kannustaa viljelijöitä syysrapsin kylvöön yhteistyössä Pioneerin jalostajan kanssa tarjoamalla riskinjakomallin siemenkustannusten osalta. Jos suositustemme mukaisesti kylvetty ja viljelty syysrapsikasvusto tuhoutuu talvella, viljelijä saa seuraavan vuoden syysrapsin siemenet puoleen hintaan. Viime päivänä Viljelijän Bernerin asiantuntijat ovat tehneet tarkastuskäyntejä syysrapsipelloilla.

Havintoja tarkastuksissa

Kylvöajalla / lämpösummakertymällä on hämmästyttävä vaikutus syysrapsin taimien kehitykselle. Lämpösummakertymästä esimerkkeinä Jokioinen ja Ylistaro.

Lämpösummakertymä 2016	Jokionen	Ylistaro
kylvöpäivä 25.7.	623	580
1.8.	524	480
10.8.	419	382
20.8.	332	300

Tavoitteena tulisi olla 450 asteen lämpösummakertymä, jolla ajalla syysrapseihin kasvaa 8 lehteä, juuren paksuutta 8 mm ja pituutta 8 cm.

Kylvösuosituksemme 25.7. – 10.8. välisen ajan lämpösummakertymän ero on molemmilla paikkakunnilla on huikea, noin 200 astetta.

Tarkastuksissa tämä kylvöjan merkitys on selvästi korostunut. Heinä-elokuun taitteessa kylvetyissä kasvustoissa lehtien lukumäärä on ollut yleensä 8-10- lehteä, mutta elokuun 10 päivän paikkeilla kylvetyissä enää 6-8 -lehteä. Juurten pituus ja paksuus on kuitenkin yleensä ollut riittävät “kasit”, vaikka lehtien suositusmäärää onkin ollut vähäisempi.

Kasvustoissa todetut kukkivat keltaiset kasvit eivät ole syysrapsia vaan peltoretikkaa (ristikukkainen rikkakasvi) tai aiemmin lohkolla viljellyn rypsin tai rapsin viljelystä maahan varisseista siemenistä kasvaneista yksilöitä.

Möhöjuuri estää veden ja ravinteiden pääsyä kasviin, pahimmillaan kasvi tuupertuu kuivuuteen. Öljykasveilla tulee noudattaa viiden vuoden viljelykiertoa ja huolehtia välivuosina ristikukkaisten rikkakasvien torjunnasta. Syysrapsi kestää möhöjuuriongelmaa kevätöljykasveja paremmin.

Janakkalassa Asko Myllymäki tarkasti 31.10. vasta 15. elokuuta kylvetyn syysrapsikasvuston. Rapsi oli kylvetty hyvin multavalle, hyvälle maalle rukiin jälkeen.

Syyskuussa tehdyn Juventus- ruiskutuksen ansiosta juuret olivat kehittyneet hyvin, koska kasvunsääde pumppaa lehdistä kasvuvoimaa juuristoon. Tämä mahdollistaa juurien kookkaamman kasvun talvehtimisen parantamiseksi.

Savossa Rantasalmella Tuusmäen kylässä pieni lumikerros jo peitti kasvustoa Mimmi Valkosen tarkastuspäivänä 1 marraskuuta. Syysrapsi on tässä kylvetty heinäkuun viimeisenä päivänä ja täytti komiasti kaikki strategiset mitat 8 x 8 x 8.

Pohjanmaalla Isokyrössä Päivi Koivusalon ottamassa kuvassa 24.10. on rapsi kylvetty 8. elokuuta, esikasvina monivuotinen nurmi. Kylvölannoituksessa oli käytetty typpeä vain 28 kg/ha. Lehdet ovat vaalean vihreitä, osin myös violetin ja vaalean keltaisen värin sävyttämiä. Vaikka nurmi on hyvä esikasvi syysrapsille, lannoitetta olisi ollut paikallaan käyttää enemmän. Kasvustolle ruiskutettu 8.9. Juventus ja Zoom- lehtilannos, jotka vaikuttavat talvehtimiseen myönteisesti.

Pohjois-Pohjanmaalla Reisjärvellä Jarmo Aho tarkasti marraskuun 1 päivänä 20 hehtaarin syysrapsikasvustot, jotka oli kylvetty 24.-28.7. välisenä aikana tilan useammalle lohkolle. Kasvustot olivat pääsäännöisesti erittäin hyväkuntoisia, lukuunottamatta muutamia liiallisen veden vaivaamia alueita.

viljelijänberner.fi