Viljelijäkyselyn mukaan viljelijöitä mietityttää viljelysuunnitelmaa tehdessä erityisesti fosforilannoitus. Päänvaivaa aiheuttavat sekä matalat että korkeat fosforiluvut, Anne Kerminen Yara Suomesta kertoo KM:n kolumnissa. Viljelijät antoivat myös kritiikkiä eri viljavuusluokkien sallituista fosforimääristä.

Ympäristökorvaukseen sisältyy ajatus korkeiden viljavuuksien osuuksien pienentämisestä. Suomen pelloista seitsemällä prosentilla on hyvää viljavuusluokkaa korkeampi forsforiluku. Näiden peltojen fosforiluokkaa tulisi ympäristön näkökulmasta laskea. Luokan hyvä kanssa Kerminen olisi kuitenkin varovainen.

Hänen mielestään kestävä ratkaisu fosforiluvun laskemiseen olisi, että hyvää korkeampien viljavuuksien lohkoilla viljelijä voisi lannoittaa kasvin ottaman fosforimäärän perusteella. Tällöinkin fosforipitoisuus laskee, koska maa sitoo fosforia jatkuvasti kasveille epäsuotuisempaan muotoon tai sitä siirtyy hienon maa-aineksen mukana alempiin maakerroksiin.

Erityisen hankalassa välikädessä Kermisen mukaan ovat kotieläintilat, jotka joutuvat taiteilemaan ympäristökorvauksen, lannanlevityksen ja hyvän sadon välillä. Hän ohjeistaa lannoittamaan tasaisesti. Tämäkään ei aina auta fosforin hitaasta vapautumisesta johtuen.

Kerminen painottaa, että fosforilannoituksen suunnittelu kannattaa tehdä viljelykiertoa mietittäessä – ei joka vuosi. Fosforitase on kuitenkin hyvä laskea joka vuosi ja seurata näin sen kehitystä. Fosforilannoitukseen vaikuttaa myös viljeltävä kasvi, minkä mukaan lannoitusta kannattaakin säätää.

Fosfori ei oikeastaan liiku maassa, vaan kasvien juurten on kasvettava fosforin luo, Anne Kerminen muistuttaa. Maan rakenteesta huolehtiminen edesauttaakin kasvien fosforin ottoa maasta.

Peltojen kalkituksella on myös hyvin merkittävä rooli fosforin hyödyntämisessä. Jos maassa ei ole kalsiumia, pidättyy vähäinen annettu fosforilannoitus pois kasvien käytöstä.

Lisäksi on huomioitava, että riittävä fosforilannoitus tehostaa muiden ravinteiden ottoa. Jos lannoitus on yksipuolisesti typpeä, alkaa fosforin puute rajoittaa kasvua, eikä kasvusto pysty hyödyntämään annettua lannoitusta. Näin satotasokin jää alhaiseksi.

Lähde: KM