Vadelma

Suomi on vadelman viljelyn pohjoisinta aluetta, mikä tarkoittaa myös että v

Suomi on vadelman viljelyn pohjoisinta aluetta, mikä tarkoittaa myös että viljelyssä on tärkeää saada kasvusto talvehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kasvupaikan valinnalla on suuri merkitys vadelman talvehtimiseen ja sitä kautta kasvuun ja sadon määrään. Hyvän ja huonon kasvupaikan eron huomaa helposti kasvustossa. Parhain paikka kasvustolle on loivasti viettävät rinteet, joihin kerääntyy talvella runsaasti lunta. Notkokohdat ovat vadelmalle huonoja paikkoja, seisova vesi tuhoaa kasvuston nopeasti.

Vadelman juuristo on luontaisesti voimakkaasti haaroittunut ja hiusjuurten määrä on iso. Pääjuuret eivät ole paksuja mutta voivat kasvaa hyvinkin pitkiksi, jopa 2-3 metrisiksi. Juuristo kasvaa suurimmaksi osaksi lähellä maan pintaa, mutta vedenottojuuret voivat kasvaa syvällekin maahan. Kasvupaikan maan kunnolla on suuri merkitys juurten kasvulle ja sitä kautta koko kasvin kasvulle ja sadontuotolle.

Matalajuurisen kasvina vadelma kärsii hyvin helposti veden puutteesta. Riittävä veden saanti pitää taata oikealla kasvupaikan valinnalla, maan hyvästä rakenteesta huolehtimisesta ja kastelun avulla.

Maan kasvukuntoa kannattaa parantaa jo esikasvien viljelyn aikana. Mikäli ravinnetasoissa on viljavuuslukujen perusteella isoja korjaamistarpeita, niin osa korjaavista toimenpiteistä kannattaa tehdä jo esikasville. Viimeistään perustamisvaiheessa korjataan ravinnesuhteet tasapainoon. Uusi maa-analyysi kannattaa aina tehdä istutusvuoden syksyllä tai viimeistään seuraavana keväänä.

Kalkitus, maanparannus

Vadelmalohkot kalkitaan tarvittaessa viljavuuslukujen perusteella. Suositeltava pH ennen istutusta on noin 6,5. Kun kalkitustarve on vähäinen, kannattaa käyttää Yara Biotiittia (4-10 tonnia/hehtaari). Kalkitusvaikutus on 0,2-0,4 pH yksikköä käyttömäärästä ja maalajista riippuen. Yara Biotiittin sisältämästä kaliumista liukenee ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 2/3. Yara Biotiitti vaikuttaa parantavasti myös maan fysikaalisiin ominaisuuksiin, se nostaa maan ravinteiden varastointikykyä, mutta ei nosta johtolukua.

Jos ei ole kalkitustarvetta, niin Yara Maanparannuskipsiä voidaan käyttää kalsiumlannoitteena. Yara Maanparannuskipsi parantaa maan mururakennetta ja edistää siten maan vesitaloutta sekä ravinteiden hyväksikäyttöä, mutta ei nosta pH:ta. Käyttömäärä 3-5 tonnia/hehtaari.

Istutus

Vadelman viljelyssä on tärkeää käyttää terveitä ja korkealaatuisia taimia. Taimien alkuperä on aina syytä tarkistaa ja varmistaa erityisesti, että taimimateriaalissa ei ole vaarallisia kasvintuhoojia (esim. karanteenitauteja).

Vadelman kastelu

Vadelman kastelu Kastelun tavoitteena on ylläpitää kasvien kasvulle suotuisia kosteusoloja. Kastelulla korvataan se vesi, jonka kasvi on maasta haihduttanut, ja joka on haihtunut maasta suoraan ilmaan. Käytännössä kastelu tehdään lähes aina liian myöhään. Vadelma tarvitsee runsaasti vettä kasvukauden aikana koska pintajuurisena kärsii helposti maan kuivumisesta, mutta ei siedä liian kosteaa maata ja seisovaa vettä. Lian kosteassa kasvu on liian vegetatiivista ja juuristo tuhoutuu helposti. Maan kosteuden seuranta on järkevää tehdä mittaamalla maan vesipitoisuutta mittalaitteella. Yleisimmin maan kosteuden mittaamiseen käytetään tensiometrejä, koska ne ovat edullisia ja toimivat hyvin hietamailla. Tensiometrin mittaustulokset on myös helppo tulkita. Alla olevan taulukon mukaan kastelun aloitus voidaan päättää kasvikohtaisesti.

Alipaine kPa (cbar)
mansikka 15-20 *)
vadelma 15-25 **)
herukat 15-30
omena 20-35
pensasmustikka 15-25

*) mansikalle suositellaan korkeampaa kastelurajaa sadonkorjuun jälkeen, kun rönsyjentuotto on voimakkainta. Tällöin kastelunaloitusraja on 30-40 kPa.
**)syksyllä tulee varmistaa, että maa ei jää märäksi, koska vadelma kärsii talvivaurioista liian märässä maassa Maan kosteuden mittaamiseen voidaan käyttää myös maan tilavuuskosteutta mittaavia antureita. Tällöin mittausten tulkintaa varten tarvitaan kyseisen lohkon vedenpidätyskäyrä, jotta kastelun aloitusraja voidaan määrittää. Maan kosteuden mittauksia tulee tehdä riittävän usein. Voimakkaimman sadonmuodostuksen aikana kosteutta kannattaa mitata päivittäin, muina aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Oikealla kastelulla ja lannoituksella pystytään ohjaamaan kasvin juurten kasvua ja varmistamaan veden ja ravinteiden saanti. Liian pitkä kasteluaika kuljettaa osan vedestä ja ravinteista liian syvälle, kasvin ulottumattomiin. Toisaalta liian lyhyt kastelu voi aiheuttaa matalan juuriston ja sitä kautta vaikuttaa esim. talvenkestävyyteen. Kastelun ja lannoituksen jaksotuksen laskentaan voit käyttää myös Marjojen vedentarve ja lannoiteliuoksen väkevyys -laskuria.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja