Kalkitussanastoa

• peruskalkitus
• ylläpitokalkitus
• pH-luku
• neutralointikyvyn mittausmenetelmät
• sulfaattimaat

Peruskalkitus

Peruskalkitustarve on 5-10 tonnia kalkkia hehtaaria kohden. Kalkkimäärä riippuu maalajista ja sen multavuudesta. Multavuus lisää tarvittavan kalkin määrää.

Kaikkien peltomaiden kunnostaminen edellyttäisi pH:n nostamista keskimäärin karkeilla kivennäismailla yhden viljavuusluokan (0,4 pH-yksikköä), savimailla kaksi ja eloperäisillä mailla puoli viljavuusluokkaa. Tämä maaperämme luontaisen happamuuden aiheuttama peruskalkitustarve on yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia eli 6,6 t/ha Suomen koko peltoalalle.

Ylläpitokalkitus

Maata happamoittamien tekijöiden aiheuttama maan happamoituminen ja kalkin kulutus aiheuttavat ylläpitokalkitustarpeen. Keskimäärin tämä tarve on 400 kg/ha/vuosi, mutta vaihtelua voi olla melkoisesti. Esimerkiksi voimaperäisessä säilörehuviljelyssä kulutus voi nousta yli 700 kg/ha/vuosi. Yleisesti ylläpitokalkituksen määrä on 4-5 tonnia/ha kalkkia 5 vuoden välein.

Neutralointikyvyn mittausmenetelmät

pH:m nostoon sekä kalsium- ja magnesiumlannoitukseen on tarjolla hyvin erilaisia tuotteita. Tuotteiden kokonaisneutraloivakyky on yleensä riittävän korkea, mikä antaa usein mielikuvan tehokkaasta tuotteesta. Tuotteissa on kuitenkin palon eroa mm. alkuperässä ja karkeudessa. Myös tuotteiden sisältämät ravinnemäärät vaihtelevat. Parhaiten tuotteen tehosta kertoo nopeavaikutteinen neutraloiva kyky eli ns. pH-staattimenetelmä.

• Nopeavaikutteinen neutraloiva kyky; pH-staattimenetelmä

Nopeavaikutteinen neutraloiva kyky mitataan pH-staattimenetelmällä. Menetelmässä jauhamatonta näytettä uutetaan vesiliuksessa, johon lisätään 0,4 molaarista typpihappoa sitä mukaa, kun näyte liukenee ja pyrkii nostamaan veden pH:ta. Veden pH pidetään koko ajan 5,0:ssa. Nopeavaikutteinen neutraloivakyky lasketaan kuluneen typpihapon määrästä ja ilmoitetaan prosentteina kalsiumiksi laskettuna. pH-staattilaitteeseen voidaan asentaa myös piirturi, joka rekisteröi mittauksen aikana kuluneen typpihapon määrän. Käyrän muodosta voidaan tehdä johtopäätöksia näytteen vaikutusnopeudesta.

• ASTM-menetelmä

Kokonaisneutraloiva kyky mitataan ns. ASTM-menetelmällä. Määrityksen tulos ilmoitetaan prosentteina kalsiumiksi laskettuna.Menetelmässä näyte jauhetaan ja keitetään 0,5 molaarisessa suolahapossa. Liuoksen pH on tällöin nollan ja yhden välillä. Näytteiden jauhaminen aiheuttaa sen että, karkeiden tuotteiden kokonaisneutralointikyvyn arvo tulee liian korkeaksi. Tämä ei vastaa tilannetta käytännössä, kun tuote levitetään peltoon karkeana. Lannoitelaki määrittelee tuotteille kokonaisneutraloivan kyvyn vähimmäisvaatimukset.

pH-luku

pH-luku mittaa aktiivisten vetyionien määrää liuoksessa. pH-arvon on yleesä välillä 0-14. pH-arvo 7 on neutraali, tätä pienemmät arvot ovat happamia ja suuremmat emäksisiä. pH-asteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa, että yhden yksikön muutos pH-luvussa merkitsee kymmenkertaista eroa happamuudessa.

Sulfaattimaat

Jääkauden jälkeen maan kohoaminen on paljastanut runsaasti sulfidirikkiä sisältävää entistä merenpohjaa. Kun sitä kuivataan ja muokataan viljelykelpoiseksi, pääsee sulfidirikki kosketuksiin ilman kanssa. Sulfidi hapettuu sulfaatiksi, jolloin maaperä happamoituu voimakkaasti ja maahan vapautuu raskasmetalleja. Maasta tulee hapan sulfaattimaa, jonka pH voi olla hyvinkin alhainen, jopa alle 3.