21.09.10

Vesistöjen kalkitus

Karujen vesistöjen happamoituminen aiheutuu useimmiten ilmansaasteista, jotka huuhtoutuvat sadeveden mukana maahan happamana laskeumana. Suomen länsirannikolla jokien ja suistoalueiden valuma-alueilla esiintyy myös yleisesti runsasrikkisiä ns. happamia sulfaattimaita, joiden pH voi olla hyvinkin alhainen, jopa alle 3. Happamoituneita vesistöjä on Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Skotlannissa ja Kanadassa.

Karujen vesistöjen happamoituminen aiheutuu useimmiten ilmansaasteista, jotka huuhtoutuvat sadeveden mukana maahan happamana laskeumana. Suomen länsirannikolla jokien ja suistoalueiden valuma-alueilla esiintyy myös yleisesti runsasrikkisiä ns. happamia sulfaattimaita, joiden pH voi olla hyvinkin alhainen, jopa alle 3. Happamoituneita vesistöjä on Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Skotlannissa ja Kanadassa.

Happamoitumisen seurauksena vesistöjen luonnollinen tasapaino järkkyy. Veden pH:n laskiessa haitallisten metallien, kuten alumiinin, pitoisuudet nousevat. Monet kasvi- ja eläinlajit taantuvat tai häviävät kokonaan. Happamoitumisen loppuvaiheessa vesistö on lähes kuollut.

Kalkituksen tavoite

Kalkituksen tavoitteena on palauttaa happamoituneiden vesistöjen vedenlaatu normaaliksi eli happamoitumista edeltävälle tasolle, jotta vesistön normaali eliöyhteisö säilyy tai elpyy. Usein kalataloudelliset ja biologiset perusteet määrävät vesikemiallisen tavoitteen. Joissakin tapauksissa kalkitusten tavoitteena voi myös olla raakavesilähteen vedenlaadun turvaaminen.

Kalkituksen suunnitteluja ja strategia

Hyvä ja vesistöjen kannalta turvallinen kalkitustulos saavutetaan toimenpiteiden huolellisella suunnittelulla. Perustietojen hankinnassa ja strategian laatimisessa kannattaa kääntyä alueellisen ELY-keskuksen puoleen.

Kalkitussuunnitelman kannalta oleellisia tietoja ovat mm. kohteen pinta-alat, tilavuudet, syvyys ja veden viipymät, joen virtaamat, veden pH ja alkaliteetti, veden kalsium-, rauta- ja alumiinipitoisuudet, kohteen maanomistussuhteet ja lupakysymykset. Kalkitusstrategiaksi voidaan valita esimerkiksi valuma-alueen kosteikkojen kalkitus, suora järvikalkitus, virtaavien vesien jatkuvatoiminen kalkitus tai edellä mainittujen yhdistelmät. Kalkitusstrategian valinnan jälkeen tehdään huolellinen kalkitussuunnitelma ja valitaan sen toteuttamiseen soveltuvat kalkkituotteet ja kalkitusmenetelmät.

Kalkitusmenetelmät

Suomessa järvikalkitukset pyritään toteuttamaan talvella jään päälle. Levityksessä käytetään tällöin samoja koneita kuin peltokalkituksessa. Kalkkivijauhe voidaan levittää suoraan järviin myös kalkitusveneillä. Tieverkoston ulottumattomissa olevien pienten latvajärvien kalkitsemisessa ainoa käytettävissä oleva menetelmä on helikopterilevitys. Annostelijat ovat vuorostaan luonnollinen valinta virtavesiä kalkittaessa.

Nordkalk on vesistökalkituksen johtava asiantuntija maailmassa. Lue lisää vesistöjen kalkituksesta.

(Kuva Terhi Anttila, Nordkalk Oy)

(Kuva Terhi Anttila, Nordkalk Oy Ab)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja