Möhöjuuri on haitallinen ja vaikeasti torjuttava tauti, joka on hyvin yleinen ristikukkaisilla kasveilla. Tautia aiheuttaa Plasmodiophora brassicae -sieni.

Oireet:
Sieni aiheuttaa kasvin juuriin epämuotoisia äkämiä. Ne ovat aluksi kiinteitä ja kovia, mutta myöhemmin ne hajoavat mätäneväksi massaksi.

Vaikutukset satoon:
Taudin haitallisuuteen vaikuttaa se, kehittyvätkö äkämät pääjuureen vai sivujuureen. Sivujuurissa suuretkaan äkämät eivät haittaa merkittävästi kasvin kasvua. Pääjuurissa kasvin tyvelle kehittyvät äkämät voivat aiheuttaa kasvin lakastumisen.
Johtosolukko vioittuu tartuntakohdasta, jolloin veden ja ravinteiden nousu kasviin vaikeutuu. Möhöjuuren saastuttamien kasvien sato jää pieneksi ja pahimmillaan koko sato saattaa tuhoutua.

Taudin leviäminen:
Sieni säilyy maassa lepoitiöinä, jotka voivat säilyä tartutuskykyisinä 10 - 20 vuotta. Ristikukkaisten juurista erittyvät aineet virittävät lepoitiön itämään. Sieni lisääntyy juuren solujen sisällä ja ärsyttää kasvin tuottamaan runsaasti kasvuhormonia, jonka seurauksena muodostuu juuriäkämiä. Kasvin vanhetessa äkämissä muodostuu kestoitiöitä, jotka jäävät maahan juuren hajotessa.
Möhöjuuri leviää uusille kasvualueille koneiden ja niiden mukana kulkeutuvan maan välityksellä.

Torjunta:
Möhöjuuren lisääntymistä voidaan estää viljelykierron avulla. Saastuneilla alueilla ristikukkaisten kasvien viljelyä olisi vältettävä ainakin viisi vuotta. Peltojen kalkituksesta, ojituksesta ja tehokkaasta ristikukkaisten rikkakasvien torjunnasta on myös huolehdittava. Kasvualustan korkea pH (yli 7,2) torjuu möhöjuurta.