|
Myllyruis
Syysrukiin viljelyala vaihtelee vuosittain paljon, sillä syysrukiin kylvöille jää kovin vähän aikaa syksyllä. Suorakylvö mahdollistaa kuitenkin nopean kylvön aikaisin korjattavien kevätviljojen jälkeen. Muita mahdollisuuksia ovat kesannot ja nurmirikot. Rukiin viljelyyn tulee panostaa, jotta satotaso nousisi keskiarvoa korkeammaksi. Ruis viihtyy parhaiten viettävillä kevyillä kivennäismailla.
Ruis viihtyy parhaiten viettävillä kevyillä kivennäismailla. Rukiin orastiheydeksi suositellaan 400 kpl neliölle, eli siementä käytetään 130–180 kg/ha. Ruis on ristisiittoinen kasvi ja siksi sen siemenen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ruis kannattaa kylvää heti elokuun puolenvälin jälkeen, sillä se pensoo jo syksyllä. Syksyn typpilannoitusmäärä on 20–30 kg hehtaarille, kuten muillakin syysviljoilla. Fosfori-, kalium- ja hivenlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Hivenlannoituksella voidaan edistää rukiin heilimöintiä ja siten torjua torajyvää.
Rukiin satotasoa voi nostaa huolellisen kasvinsuojelun avulla. Kahukärpänen vioittaa ruista herkästi, jos vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Talvituhosienten torjunta on aina tarpeen myöhään syksyllä. Rikkakasvitorjunta tehdään keväällä, kun kasvu on lähtenyt käyntiin eikä ruis vielä peitä rikkakasveja. Korrensäätö kannattaa tehdä kahdessa erässä. Ensimmäinen laontorjunta tehdään rikkakasviruiskutuksen yhteydessä ja toinen tarpeen mukaan ennen tähkälletuloa yhdessä tautitorjunnan kanssa. Rukiin lehtilaikkutaudit kannattaa torjua, sillä rukiinruskearuoste, rengaslaikku ja härmä alentavat rukiin satoa.
|
|
