Myllyvehnä

Kevätvehnälajikkeet on jaettu kolmeen tyyppiin, joiden kasvuaika, satoisuus ja luontainen valkuaispitoisuus vaihtelevat. Valkuaispitoisuus on vahvasti lajikkeeseen sidottu ominaisuus, ja siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lajikevalintaa tehtäessä.

Kevätvehnälajikkeet on jaettu kolmeen tyyppiin, joiden kasvuaika, satoisuus ja luontainen valkuaispitoisuus vaihtelevat. Valkuaispitoisuus on vahvasti lajikkeeseen sidottu ominaisuus, ja siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lajikevalintaa tehtäessä. Valkuaispitoisuuden lisäksi myllyvehnän tärkeimpiä laatukriteerejä ovat korkea hehtolitrapaino ja korkea sakoluku. Hyvälaatuiselle myllyvehnälle on kysyntää niin kotimaassa kuin viennissäkin.

Vehnänviljely tulee keskittää lohkoille, joiden pH on vähintään tasolla tyydyttävä. Maan hyvä multavuus on vehnänviljelyssä erityisen hyödyllinen, sillä maasta heinäkuussa vapautuva typpi varmistaa valkuaisen muodostumista. Runsasmultaiset savi- tai karkeakivennäismaat ovat ihanteellisia vehnän viljelyyn. Kevätvehnä pensoo Suomessa ohraa heikommin ja tästä syystä vehnä kannattaa kylvää muita viljoja tiheämmäksi. Tavoitetiheys on 700 orasta neliölle.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja