Tasapainoinen lannoitus tuottaa parhaan sadon

Lannoitus kasvin tarpeen mukaan

Lannoitus voidaan nykyisin tehdä tarkasti ja täsmällisesti kasvin tarpeen mukaan. Viljelijällä on apunaan viljavuustutkimus, tieto kasvin ravinnetarpeesta ja käyttötarkoituksesta sekä lohkon aiemmista sadoista. Kun lannoitus suunnitellaan huolellisesti ja kasvukaudella hyödynnetään olemassa olevia mittauksia saadaan kasvin tarpeen mukaisen lannoitus, joka on sekä taloudellisesti kannattava että ympäristöystävällinen.

Hyvä sato laadukkailla lannoitteilla

Monipuolisista kivennäislannoitteista kasvi saa kaikki tarvitsemansa ravinteet oikea-aikaisesti ja tarkasti. Orgaanisista lannoista ravinteet sen sijaan vapautuvat hitaammin kasvukauden aikana sääloista riippuen ja ne kannattaakin täydennyslannoittaa kivennäislannoitteella, jotta kasvi ei kärsi alkukesällä ravinnepuutteista tai ravinteiden epätasapainosta.

Pääosa Suomessa viljeltävistä viljoista on kevätviljoja. Niiden viljelyssä sijoituslannoitus on vakiintunut kylvömenetelmä, joka varmistaa kasvin nopean ja tehokkaan ravinteiden oton. Happamasta lannoiterivistä kasvi saa tarvitsemansa ravinteet käyttöönsä jo varhain keväällä, mikä näkyy selvänä sadonlisänä erityisesti kuivina kasvukausina. Lannoitus voidaan jakaa useampaan osaan. Pääosa ravinteista kannattaa yleensä antaa jo kylvön yhteydessä. Lisälannoitukset tehdään kasvuston tarpeen mukaan 1-3 erässä kasvukauden aikana.

Nurmien satovuosien lannoitukset, syysviljojen kevätlannoitukset ja kasvukauden lisälannoitukset tehdään kasvustoon pellon pintaan. Kun ravinteita levitetään pintalannoituksena tulee kiinnittää erityistä huomiota lannoitteen levitystasaisuuteen ja sitä kautta käytettävien lannoitteiden laatuun. Vain tasakokoiset rakeet, jotka sisältävät monipuolisesti ravinteita, takaavat tasaisen sadon ja laadun.

Täsmäviljelyyn

Lannoituksen tarkentamiseen on useita välineitä, joiden avulla viljelijä osaa tarvittaessa täydentää lannoitusta. Kasvustosta voi mitata kasvin lisälannoitustarvetta lehtivihreämittarilla tai traktorikäyttöisellä sensorilla. Ravinnepuutteita voi tunnistaa kuvista ilmaisella Internetistä ladattavalla sovellutuksella, mutta tarkimman kuvan kasvin ravinnetilasta saa kasvianalyysillä.