Boorin merkitys kasvissa

Kasvit ottavat booria maanesteestä boorihappona (H₃BO₄). Boori liikkuu kasvissa pääasiassa haihdutusvirtausten mukana, ja siten sen liikkuvuus kasvissa alaspäin on heikkoa. Boori ei pysty liikkumaan vanhoista kasvinosista nuoriin. Jotta uudet versot kasvavat normaalisti, on kasvin saatava booria koko kasvukauden ajan. Boorin puute aiheuttaa monia anatomisia, biokemiallisia ja fysiologisia muutoksia kasvissa.

Vaikka rypsi tarvitsee kasvukauden aikana booria vain muutamia satoja grammoja hehtaarilta, on boori öljykasveille erittäin tärkeä ravinne. Boorin puute vaikuttaa mm. kukintaan; kukintojen kärjet kuihtuvat, kuolleet terälehdet jäävät kiinni kukintoihin ja litujen kehitys häiriintyy. Myös varsien halkeilu pituussuunnassa ja lehtien hauraus ovat merkkejä boorin puutteesta.

Boori on erittäin tärkeää nopeasti kasvavalle uudelle solukolle. Se säätelee solukon rakennetta ja vaikuttaa solujen erilaistumiseen. Boori on kalsiumin tavoin tärkeä ravinne soluseinän rakenteessa ja sen toiminnassa. Booria on kasveissa paljon heteissä, emin luoteissa ja siitepölyhiukkasissa. Boori on välttämätön siitepölyhiukkasten siiteputkien kasvulle. Riittävä boori onkin tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle. Näissä kasvinosissa soluseinän muodostuminen ja hajoaminen on nopeaa. Myös siemenen itämiselle boori on tärkeä ravinne.

Boorilla on välillinen vaikutus valkuaisten muodostumiseen. Booria tarvitaan nukleiinihappojen ja muutamien kasvihormonien muodostumiseen.

Boori osallistuu myös sokerien kuljetukseen solun sisälle, hiilihydraattiaineenvaihduntaan ja proteiinisynteesiin.

Kaikki ristikukkaiset kasvit ovat varsin herkkiä boorin puutteelle. Boori vaikuttaa rypsin hiilidioksidiaineenvaihduntaan ja solujen vedenottoon.