Sinkin merkitys kasvissa

Kasvi ottaa sinkkiä maasta Zn²⁺-anionina. Viljelysmaissamme on yleensä sinkkiä riittävästi kasvien kasvuun. Sinkin liikkuvuus kasvissa on vähäistä. Se ei kulkeudu vanhoista kasvinosista nuorempiin. Mikäli sinkkiä on paljon tarjolla, se pyrkii kertymään juuriin.

Sinkillä on kasvissa moninaisia tehtäviä liittyen valkuaisaineiden muodostumiseen, geenien säätelyyn, biomembraanien rakenteeseen sekä solujen suojaamiseen vapailta happiradikaaleilta.

Sinkin puute vähentää valkuaisaineiden muodostumista, koska RNA:n määrä solussa vähenee. Sinkillä on tärkeä tehtävä RNA-polymeraasi -entsyymeissä, jotka katalysoivat RNA:n synteesiä. Sinkkiä sisältävillä sinkkisormiproteiinilla on myös vaikutusta valkuaisainesynteesiin. Sinkin tärkeä merkitys valkuaisainesynteesissä ilmenee kasvusolukon suurena sinkin tarpeena. Valkuaisaineiden muodostumisen lisäksi sinkki vaikuttaa sinkkipitoisten entsyymien kautta hiilihydraattien muodostumiseen.

Sinkki on tärkeä merkitys auksiini-nimisen kasvuhormonin valmistuksessa. Auksiinit ovat kasvuhormoneja, joiden vaikutuksesta solujen jakautuminen ja kasvu lisääntyvät. Auksiini lisää versojen ja juurten pituuskasvua. Siten sinkillä on kasvin kasvun säätelyn kannalta tärkeä tehtävä.

Sinkki, kuten kupari (Cu) ja mangaanikin (Mn) ovat rakenneosana Superoksididismutaasi (SOD) entsyymissä. Se on tärkeä entsyymi kasvin taistellessa vapaita happiradikaaleja vastaan. Vapaat happiradikaalit tuhoavat lehden soluseinämiä ja proteiineja. Tämä näkyy kasvissa erilaisina värivirheinä.

Sinkillä on tärkeä fysiologinen merkitys solujen biomembraanien rakenteessa sekä toiminnassa.

Runsas fosfori haittaa sinkin kulkeutumista ja hyväksikäyttöä kasvissa. Fosfori todennäköisesti heikentää sinkin pidättymistä juurten pinnalle tai sen kulkeutumista juurista versoon.

Sinkki eläimillä

Sinkki osallistuu eri tavoin mm. luiden ja veren muodostumiseen, kasvuun, lisääntymistoimintoihin, valkuaisen, hiilihydraattien sekä rasvojen aineenvaihduntaan. Koska sinkki vaikuttaa lähes kaikkiin elintoimintoihin, myös puutosoireet ovat moninaisia. Näistä tyypillisimpiä ovat ruokahalun heikkeneminen, erilaiset ihovauriot ja kasvun heikkeneminen. Sinkin puute voi heikentää myös hedelmällisyyttä. Perusrehut eivät sisällä riittävästi sinkkiä, mutta esimerkiksi nurmen sinkkipitoisuuteen voidaan vaikuttaa lannoituksella.

Sinkinpuutosoireet kasvissa

Öljykasvit eivät yleensä ole herkkiä sinkin puutteelle. Sinkin puutteessa niiden lehtisuonten välinen alue on kloroottinen ja siinä saattaa olla valkeita alueita. Lehtisuonten ympärillä on kapea vihreä alue.

Viljolla lehdet muuttuvat selkeässä sinkin puutteessa kellertäväksi (kloroottiseksi) ja lehtisuonten välillä esiintyy kellertäviä viiruja. Ankarassa sinkinpuutteessa viljan korteen ja lehtiin voi ilmaantua harmahtavia alueita, solmuvälit lyhentyvät, ja vanhemmat lehdet tuleentuvat ennen aikaisesti.