Siemenperunan viljelyssä on tyypillistä keskimääräistä alhaisempi typpilannoitus ja tiheämpi istutus. Tavoitteena on mahdollisimman suuri mukuloiden monistuvuus ja tasakokoisuus. Typpilannoitus olisi pyrittävä mitoittamaan sellaiseksi, että sato ehtisi aloittamaan jossain määrin tuleentumista ennen kuin mukulakoko on ehtinyt kasvamaan liian suureksi. Myös riittävästä fosforin saannista on huolehdittava, koska fosforin on todettu lisäävän hieman mukulalukua. Siemenperunassa korkea kalsiumpitoisuus lisää itämiskapasiteettia ja vähentää mm. versolaikun kaltaisia ituoireita joka näkyy seuraavassakin kasvustossa. Kaliumlannoitustarve on alhaisempi kuin ruokaperunalla, sillä kalium estää kalsiumin kulkeutumista kasviin.

Siemenperunan lannoitustaulukot:

Perunan kalkitus ja pH-suositukset