Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Pelto kannattaa peruskalkita hyvin ennen suorakylvöön siirtymistä, näin kalkki saadaan sekoitettua tasaisesti kasvukerrokseen. Kalkitus onnistuu myös suorakylvössä, sillä se liikkuu maassa pienenkin muokkauksen avustamana.

Lue lisää kalkituksesta.

Tasapainainoinen lannoitus

Perinteisessä sijoituslannoitusmenetelmässä lannoite sijoitetaan joka toisen siemenrivin väliin. Kasvin juuret kasvavat happamaan lannoiteriviin, josta ne saavat kaikki ravinteet, myös hivenet, käyttöönsä jo varhain keväällä. Muutaman senttimetrin päässä siemenestä olevat ravinnesuolat eivät haittaa orastumista.

Suorakylvössä lannoite sijoitetaan siemenen päälle tai sen välittömään läheisyyteen.

Jo yhden senttimetrin multapuskuri siemenen ja lannoitteen välissä vähentää liiallisesta suolaväkevyydestä aiheutuvia haittoja ja kaksi senttimetriä poistaa sen kokonaan. Pienten lannoitemäärien on havaittu hidastavan orastumista ja suuret, yli 400 kiloa, voivat alentaa orastumista. Ongelmaa esiintyy erityisesti kuivissa olosuhteissa. Tämän takia siemenmäärää suositellaan lisättäväksi noin 10 %. Ongelma johtuu korkeasta johtoluvusta, joka estää siemen vedenoton. Ureaa ei kannata käyttää suorakylvössä, sillä sen polttovaikutus on muita lannoitteita suurempi. Vehnä on ohraa arempi polttovioituksille. Vaikutukset sadon määriin ovat kuitenkin olleet pienet YaraMila-lannoitteita käytettäessä.

Maan luontainen typpi saattaa mineralisoitua heikommin suorakylvetyllä pellolla. Typpilannoitusta on alkuvaiheessa lisättävä saman satotason saavuttamiseksi. Vaikutus näkyy myös sadon valkuaispitoisuudessa. Mallasohrilla ilmiö on usein eduksi, mutta vehnän viljelyssä on lannoitetasoa syytä nostaa laadun varmistamiseksi.

Karjanlanta

Suorakylvömaille karjanlanta levitetään multaavalla vaunulla tai kasvukauden aikana pellon pintaan. Suorakylvön katsotaan vastaavan lannan multausta. Fosforia kertyy herkästi maan pintakerroksiin, mikä on hyvä huomioida maanäytteiden otossa ja ympäristösyistä.