Syysvehnä

Syysvehnä on erinomainen viljelykiertokasvi viljatiloille sen maan rakennetta parantavan vaikutuksen takia. Syysvehnän viljely onnistuu lohkoilla, joille ei keräänny vettä tai jäätä talven aikana. Syysvehnä kestää muiden syysviljojen tavoin kevätkuivuutta kevätviljoja paremmin.

Syysvehnää viljellään rehuksi teollisuuteen ja kotieläintiloille sekä myllyvehnäksi. Syysvehnä on kevätvehnää satoisampi, mutta valkuaispitoisuus jää hieman alhaisemmaksi.

Lajikkeiden välillä on suuria kasvuaikaeroja, mikä auttaa korjuukauden suunnittelussa. Aikaiset lajikkeet tuleentuvat jo ennen kevätviljoja, mutta satoisimmat korjataan vasta elokuun loppupuolella.

Syysvehnän kylvö voidaan aloittaa elokuun lopulla ja jatkaa syyskuun lopulle asti. Syysvehnän tavoitetiheys on 500 orasta neliölle, mutta syyskuun kylvöille siemenmäärää kannattaa lisätä.

Syysvehnälle annetaan syksyllä starttitypen lisäksi perus- ja hivenravinteet talvehtimisen varmistamiseksi. Varsinainen typpi- ja rikkilannoitus tehdään keväällä mahdollisimman aikaisin kasvustoon. Syysvehnällä lannoitus kannattaa aina jakaa kasvukaudelle kahteen tai kolmeen osaan.

Syksyllä kahukärpäsen, viirukaskaan ja etanoiden esiintymistä tulee tarkkailla ja torjua tarvittaessa. Rikkakasvien torjunta tehdään keväällä ennen kasvuston sulkeutumista. Syysvehnän siemen tulee peitata lumihomeeseen tehoavalla aineella, muusta tautitorjunnasta tulee huolehtia kasvukauden aikana tarpeen mukaan.