Yara Suomen tutkimustuloksia 2009

Peltolohkon lannoitushistoria vaikuttaa viljan satoon

Tutkimusasemalla on tutkittu lannoitustasojen vaikutuksia sadon määrään ja laatuun pitkäaikaisissa lannoituskokeissa. Lohkon lannoitushistoria vaikuttaa pitkällä aikavälillä seuraavien vuosien satoon. Kasvin tarpeen mukainen lannoitus takaa tasaisen korkean satotason ja viljan hyvän laadun. Pelkkä typpi ei riitä,  vaan tasapainoisella NPKS-lannoituksella saadaan optimaalinen sato.
Lue lisää

 

 

kasvinvuorotus

Huomioi valkuaisen vaikutus lannoitukseen

Viime kesänä saatiin kevätvehnästä ennätyssatoja. Sadon kasvaessa myös ravinteiden tarve lisääntyy, minkä vuoksi typpilannoitus ei viime kasvukautena riittänyt suurilla sadoilla valkuaisen muodostukseen. Valkuaistavoite tuleekin huomioida jo lannoitusta suunniteltaessa.
Lue lisää

 

 



Lannoita vehnä lajikkeen mukaan, saat varmemmin myllyvehnää

Kokeet osoittavat että erityyppisten vehnälajikkeiden välillä on selkeät erot satotasossa ja valkuaispitoisuuksissa eri lannoitustasoilla. Panostaminen lannoitukseen kannattaa, kun perusasiat viljelyssä ovat kunnossa. 
Lue lisää

 

 

Rikkilannoitus lisää ensisijaisesti sadon määrää

Kenttäkokeissa on todettu että rikkilannoitus on nostanut kevätvehnän, ohran ja rapsin satoja 10–30 %, kun maan rikkipitoisuus on ollut välttävä tai huonompi. Rikkilannoituksen lisätessä satoa sen valkuaispitoisuus laskee.
Lue lisää

 

 

 

Kaliumlannoituksen puute johtaa suureneviin satotappioihin

Vuonna 2007 aloitetussa kenttäkokeessa kaliumlannoituksesta johtuvat satoerot ovat vuosittain suurentuneet. Ensimmäisenä koevuotena kaliumlannoitus nosti ohran satoa 5%. Toisena vuotena sadonlisäys oli jo 9 %  ja viime kesänä 10 %. Tähän mennessä olkien käsittely ei ole vaikuttanut sadon määrään eikä maan K-lukuun.
Lue lisää

 

 



Steinar-kauralla huippusatoja


Ensi kesänä lisäysviljelykseen tulevalla Steinar-kauralla saatiin Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman viime kesän Kasvuohjelma-kokeissa yli 8 000 kilon hehtaarisatoja. Kokeet osoittavat, että nämä uudet satoisat ja vahvakortiset kauralajikkeet vaativat ja pystyvät lakoutumatta hyödyntämään kunnolla ravinteita. Tämä näkyy hyvänä satona ja laatuna.
Lue lisää

 

 



Hyvä ruislajike vastaa lannoitukseen

Kotkaniemen ruiskoe vahvistaa käsitystä, että satoisat ja vahvakortiset lajikkeet vaativat ja pystyvät lakoutumatta myös kunnolla hyödyntämään ravinteita. Kun pyrkii hyviin ruissatoihin, kannattaa lannoitus mitoittaa lohkokohtaisesti lajikkeen korrenlujuuden sietokyvyn rajoille.
Lue lisää

 

 


Evolo-hybridiruis osoitti kokeissa voimakkaan versoutumiskykynsä

Tänä syksynä Agrimarket, Yara Suomi ja Boreal Kasvinjalostus Oy perustivat eri puolille Etelä-Suomea kenttäkokeita, joissa tutkitaan kylvöajan, siemenmäärän ja lannoituksen vaikutusta Evolo-hybridirukiin satoon ja laatuun. Syksyllä kokeissa oli selvästi nähtävissä, että hybridiruis tuottaa suotuisissa kasvuoloissa runsaasti sivuversoja, jos se on kylvetty riittävän aikaisin ja saanut tarpeen mukaan ravinteita.
Lue lisää

 

 


Suuren satopotentiaalin rapsit vaativat riittävän lannoituksen

Viime kesän suotuisissa kasvuoloissa Trapper-, Highlight- ja Marie- kevätrapsit tuottivat Kasvuohjelmakokeessa huippusadot, parhaimmillaan yli 3000 kiloa hehtaarilta. Rapsi ja rypsi ovat kuitenkin ravinteiden suhteen vaativia viljelykasveja. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää rikin, fosforin ja boorin riittävyyteen.
Lue lisää

 

 

Mikrobivalmiste ei korvannut typpilannoitusta

Suomen markkinoille viime keväänä tullut mikrobivalmiste ei Kotkaniemen tutkimusaseman kokeissa korvannut typpilannoitusta kokonaan tai edes osittain. Valmistetta käyttämällä vehnän sato laski yli 2500 kg/ha suositusten mukaiseen lannoitukseen verrattuna.
Lue lisää

 

 

Virkistääkö lehtilannoitus kellastunutta kasvustoa?

Jos kasvusto ei ole täysin keltaista ja juuristo on vielä pääosin terveen valkoista, kannattaa pellon pinnan vähän kuivahdettua miettiä moniravinteisen lehtilannoitteen ruiskuttamista. Tällöin akuutissa ravinteiden puutostilassa kasvilla on nopeasti käytettävissä kaikkia tärkeimpiä ravinteita. Juuriston heikentyneen toiminnan vuoksi lehtien kautta annettu ravinnelisä on perusteltua.
Lue lisää

 


Kokemuksia Attribut Superin ja lehtilannoitteiden tankkiseoksista

Viime kesänä tutkimusasemalla testattiin lehtilannoitteiden ja Attribut Superin sekoitettavuutta. Kokeen mukaan normaaleissa ruiskutusoloissa Attribut Superia voi ruiskuttaa Typpiliuoksen, FoliCare Superin, Urean,Mangaanisulfaatin ja Dissolvine Mn:n kanssa tankkiseoksena. Mikään seos ei myöskään aiheuttanut kevätvehnällä silminnähtäviä vioituksia eikä korrenlyhentymistä.
Lue lisää