22.12.14

Oikea lajike lopputuotteen näkökulmasta

Viljelysuunnitelmaa tehdessä yksi oleellisin huomioitava tekijä lajin valinnan yhteydessä on oikean lajikkeen valinta sadon käyttötarkoituksen näkökulmasta. Lajikevalinnalla on oleellinen merkitys niin sadon määrän, että laadun kannalta.

Viljelysuunnitelmaa tehdessä yksi oleellisin huomioitava tekijä lajin valinnan yhteydessä on oikean lajikkeen valinta sadon käyttötarkoituksen näkökulmasta. Lajikevalinnalla on oleellinen merkitys niin sadon määrän, että laadun kannalta. Kasvuaika, maalajit ym. tekijät ovat osa kokonaisuutta sadon onnistumisen kannalta, mutta oleellista on ottaa huomioon, että lajike on sellainen, että suunniteltu sadon käyttötarkoitus voitaisiin saavuttaa. Laatutekijöiden merkitys vaihtelee viljalajeittain myllykäytössä.

Myllyvehnä

Myllyvehnäksi tuotetaan sekä kevät-, että syysvehnää. Myllyvehnän osalta tärkeitä hinnoittelussakin käytettyjä keskeisiä laatuvaatimuksia ovat riittävän korkea valkuaispitoisuus, sakoluku ja hehtolitrapaino. Tärkeänä tekijänä jauhojen laadun takana on yleisesti viljan hinnoittelussa ja laatuvaatimuksissa käytettyjen tekijöiden lisäksi sitko ja erityisesti sitkon laatu. Sitko-% tulee olla riittävän korkea, että leivonta onnistuu leipomoissa. Sitko-% ja sitkon laatu kuitenkin vaihtelevat vuosittain ja lajikkeittain. Myös kevät- ja syysvehnän välillä on eroja. Suomessa tuotetun kevätvehnän leivontaominaisuudet ovat useimmiten paremmat kuin syysvehnän ja näin ollen myllyteollisuus voi käyttää keskimääräisenä vuotena vain rajallisen määrän syysvehnää. Joinakin vuosina toki syysvehnän leivontaominaisuudet voivat yltää kevätvehnän tasolle, mutta useimmiten kevätvehnän ominaisuudet ovat samat hinnoittelukriteerit täyttävillä erillä syysvehnää paremmat.

Vehnälajikkeiden välillä on paljon eroja myllyvehnälaatujen saavuttamisen suhteen. Osalla lajikkeista korkea valkuaispitoisuus on lajikeominaisuutena ja osalla lajikkeista on enemmän tarvetta lisätyppilannoitukselle. Kevätvehnälajikkeista korkeamman valkuaistason useimmin saavuttavia lajikkeita ovat mm. Quarna, Wanamo ja Anniina. Näistä Quarna ja Wanamo ovat myös sitkon ja sitkon laadun osalta vuodesta toiseen leivontaominaisuudet hyvin täyttäviä lajikkeita, Anniina-lajikkeen sitkon laatu taas on useimpina vuosina heikkoa leivontatarkoitukseen, joten mikäli pyritään tuottamaan myllyvehnää ja tilan olosuhteet sen mahdollistavat, kannattaa valita jokin muu lajike Anniinan sijaan. Muiden kevätvehnälajikkeiden osalta leivontalaadut ovat useimmiten riittävät, vaikkakin erityisesti riittävän valkuaispitoisuuden saavuttaminen on haasteellisempaa. Syysvehnälajikkeiden välillä ei leivontaominaisuuksissa ole yhtä suuria eroja kuin kevätvehnälajikkeiden kohdalla.

Myllyruis

Ruislajikkeet ovat pääosin syysruislajikkeita, vaikkakin viime vuosina kevätrukiin viljely on jonkin verran lisääntynyt. Satopotentiaali nykyisissä syysruislajikkeissa on todella korkea verrattuna vanhempiin lajikkeisiin. Erityisesti hybridirukiit ovat hyvin satoisia, toki populaatiorukiistakin löytyy satoisia lajikkeita, kuten Reetta. Leivontakäytön ja sitä kautta myllykäytön osalta ruislajikkeiden välillä ei ole suurta eroa. Tärkeimmät laatutekijät rukiin osalta ovat sakoluku ja riittävän korkea hehtolitrapaino. Eri sakolukuluokkien rukiista voidaan jauhaa eri käyttötarkoituksiin erilaisia ruisjauhoja. Näin ollen eri sakolukuluokkien ruista tarvitaan. Joten tärkeintä ruislajikkeen valinnassa on hyvä satotaso ja soveltuvuus tilan lohkoille.

Suurimokaura

Kauralajikkeen valinnassa on tärkeää myllykäytön näkökulmasta suuri jyväkoko, alhainen kuoripitoisuus, korkea hehtolitrapaino, ytimen vaalea väri ja korkea 1000 jyvän paino. Kaurahiutaleiden tuotannossa pienet jyvät ohjataan sivujakeisiin, kuten myös kuorinnan jälkeen kaurankuoret. Näin ollen saanto on sitä parempi mitä vähemmän pientä jyvää erässä on ja mitä alhaisempi kuoripitoisuus on. Näin ollen edellä mainitut laatutekijät täytyy olla kunnossa, että erä soveltuisi myllykäyttöön. Viljellyimmistä lajikkeista löytyy hyviä vaihtoehtoja Akseli-kauraa lukuun ottamatta, jonka jyväkoko on pieni. Suurta jyväkokoa arvostaa myllyteollisuuden lisäksi rehuteollisuus, joka kannattaa pitää mielessä lajikevalintaa tehdessä siltä varalta, että jostain syystä jonain satovuonna ei tavoittelemaansa suurimokauralaatua saavutakaan.

Esimerkkejä myllyteollisuuden kannalta hyvistä lajikkeista

Kevätvehnä

Syysvehnä

Syysruis

Suurimokaura

Quarna SW Magnifik Evolo Belinda
Zebra Urho Brasetto Rocky
Wanamo Skagen Reetta Marika
Demonstrant Olivin Caspian Steinar
Bjarne Arktika Alku

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja